Yliopistoon pääsyn helppous kesästä 1817 kevääseen 1818

Eivät olleet rehtorikaudet veljeksiä Turun akatemian sisäänotossa. Rehtorikausilla kesästä 1816 kesään 1861 sisäänottomäärät olivat 100, 203, 78, 102 ja 83. Lukuunottamatta kautta 1817-1818 siis noin sata ja tuolloin kaksi kertaa enem,än. Miksi? Mahdollinen selitys löytyy Olof Anders Järnefeltin  Gustaf Adolf -veljelleen keväällä kirjoittamasta kirjeestä, jonka otteen A. R. Cederberg on suomentanut ja julkaissut kirjassaan Vanhaa ja uutta (1916, s. 143-144).

Tämän vuoden dekaanus, Professori Gadolin (tuo vanha peijakas) oli puhellaan ja esimerkin kautta antanut tietää, että kaikki, ketkä tahansa, jotka vain ilmoittautuivat, tulisivat ylioppilaiksi. Suuri joukko, jotka parhaiksi olivat lukeneet [Euclideen] ensimäisen kirjan määitelmät, ilmoittautuivat ja tulivat hyväksytyiksi, saamatta kuitenkaan arvosanaa spes. 

 

Tämä helposti suoritettu ylioppilastutkinto sai aikaan sen, että lähes 2/3 täkäläisen katedraalikoulun oppilaista otti eronsa ja onpa useita esimerkkejä siitä, että sellaisista on tullut ylioppilaita, jotka eivät huonojen tietojensa tähden ole voineet päästä kouluun. Koulun opettajien ilmoitettua Consistorium Academicumille siitä, että oppilaat eroilivat koulusta, joten oli syytä luulla, että tämä oppilaitos tulevaisuudessa, - ehkä hyvinkin pian - saisi lopettaa toimintansa, kutsuttiin suomalainen koulukomissioni koolle (tämä tapahtui 4 à 5 päivää senjälkeen kun kirjoitin viimeisen kirjeeni) ja koska kommissionilla ei ollut valtaa laatia uusia ja muutella akatemian entisiä asetuksia, päätettiin, että Gadolinin löperyydestään tuli saada kunnon läksytys; sellaisen onkin hän saanut 2 1/2 arkin pituisen, hemmetin ankaran.  

 

Se on vaikuttanut niin ukkoon, että hän on miltei mielettömyyteen asti ankara. Aina siitä lähtien, kun hän sai läksytyksen, ei vielä kukaan oli tullut hyväksytyksi, vaan kaikkia on reputettu ja niistä monta tosiaankin kilttiä kimnasistia.

Järnefelt kirjoitti tämän Cederbergin arvion mukaan kuukautta tai puoltatoista ennen pääsemistään ylioppilaaksi 29.4.1818. Ilmeisesti kirjeessä ei siis ole ollut tarkkaa päiväystä. 

Kun vertaa rehtorikautta (jonka oletan myös dekaanikaudeksi) muiden keräämieni kausien keskiarvoon mitään ilmeistä linjan tiukennusta ei erotu, mutta joulukuussa fleksaus on ilmeistä. Matrikkelitiedoissa ei näkynyt katedraalikoulun keskeyttäneitä, mutta huomattavan paljon yksityistodistuksia ilman edeltävää koulunkäyntiä. (Perusteellinen selvitys olisi helpompaa, jos data olisi rakenteellisessa tietokannassa, tietenkin.)