Kun käynti Kansallismuseossa oli palauttanut mieleen Töölön Taipaleen komean panimon ja eteen tuli muistitieto panimonomistajan huvilan pihassa olleesta hirvipatsaasta, aloin selvitellä omistajien henkilöhistoriaa.
Geniin, verkkosivuihin ja nekrologeihin nojaten ruotsalainen Abraham Robsham oli syntynyt 1813 eli oli jo iällä muuttaessaan Suomeen 1873. Mukanaan tuli vaimonsa Laura Nordgren, Tukholmassa 1855 syntynyt tytär Lydia ja jossain 1857 syntynyt poika Carl Abraham 1857. Carl Abraham oli yhdessä isänsä kanssa panimoyrittäjä, mutta ei hänestä tässä yhteydessä enempää.
Lydiasta kertoo ruotsinkielinen Wikipedia-sivu, että tämä meni Helsingissä vuonna 1881 naimisiin ruotsalaisen kuvanveistäjän Carl Elias Hammarin kanssa. Kummankaan Wikipedia-sivut eivät kerro, että pariskunta oli eronnut viimeistään vuoden 1892 alkuun mennessä, sillä isänsä perukirjassa Lydialla on tyttönimensä eikä aviomiestä mainita missään muodossa. Ero mainitaan, kun Lydia isänsä kuoleman jälkeen (todennäköisesti perinnön vastaanottaakseen) anoi Suomen kansalaisuutta (Hbl 5.4.1894).
 |
| Kuvakaappaus Bukowskin huutokauppatiedoista vuodelta 2015 |
Lydia Robshamin omasta taiteilijan urasta on niukat tiedot niin digitoiduissa lehdissä kuin verkkosivuilla. Wikipedian mukaan hän oli osallistunut vuonna 1879 yhteisnäyttelyyn Etelä-Ruotsissa. Waasan Lehti oli 23.6.1891 poiminut kööpenhaminalaisesta lehdestä uutisen "Suomen naisia : Suomalainen naismaalari, rouva Lydia Hammar, s. Robsahm, saapui tänne toissapäivänä yhdessä suuremman suomalaisen seurueen kanssa matkalla Pariisiin. He olivat ensin aikoneet tehdä matkan Kööpenhaminaan "Fiona" laivalla, vaan täytyivät palata takaisin Hankoniemeen, kun "Fiona" joutui karille. Matka kävi sitten Ruotsin kautta."
Useimmat maininnat sanomalehdissä käsittelevät Lydia Robshamin toimintaa Suomen Muinaismuistoyhdistyksessä. Hän m.m. teki selvityksen sukujen hallussa olleista muotokuvista (Hbl 10.5.1898), toimitti lahjoituksen (Hbl 20.11.1898), antoi tietoja muotokuvista (Nya Pressen 19.11.1899), luetteloi muotokuvia (US 16.5.1900).
Lydia Robsham oli siis vuosisadan vaihtuessa elossa, vaikka ruotsalaiset toteavat "Hon försvinner spårlöst från alla arkiv 1898 och hennes senare öden är okända". Osoitekalentereissa 1909, 1910 ja 1911 hän asuu yhdessä tai lähellä veljeään Korpaksen tilalla Pikku-Huopalahdessa ja esittäytyy taidemaalariksi. Tämän jälkeen molemmat häviävät osoitekalentereista. Myöskään veljen kuolinvuotta ei tunneta.
Viimeinen löytämäni elonmerkki Lydia Robsahmista on melko dramaattinen uutinen lauantaisessa Veckobladetissa 18.11.1911. Otsikolla murhayritys kerrottiin neiti Robsahmin viiden aikaan keskiviikkoiltana olleen sytyttämässä lamppua vielä verhoamattoman ikkunan vieressä kotonaan Pikku-Huopalahdessa. Täysin yllättäen kuului laukaus ja luoti lensi läpi kaksinkertaisesta ikkunasta ohittaen Lydia Robsahmin niin, että tämän villaiseen päähineeseen jäi jälki. Nopea puhelinsoitto poliisille ei auttanut selvittämään tapausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti