Kyliä Helsingin ympärillä

Töölön Margaretasta kirjoittaessani Töölön kylän sijainti oli niin suuri yllätys, että kaipasin uskon vahvistusta senkin jälkeen, kun olin lähteenä käytetyn 1700-luvun kartan eteeni saanut. Muistia kutitteli 1600-luvun kartta, jonka paperikopio oli jääkaappini ovessa Petter Sundia kirjoittaessa. Digitoituna se löytyy (pienen hakuoperaation jälkeen) monesta paikasta. 

Alkuperäinen Riksarkivetin kappale SE/RA/81001/#/0384:00001 kuuluu kokoelmaan "Utan känd proveniens (kartor och ritningar)" ja on ajoitettu 1600-luvun puoliväliin. Helsingin kaupunginarkistossa on tarkemmin määrittelemätön kopio, jonka digitoinnista ovat alla olevat otteet. Rajavuosiksi ilmoitettu 1643 viitannee alkuperäiseen karttaan. Museoviraston mielestä kyseessä on "Hans Hanssonin 1646-1648 laatima kartta" ja siellä on valokuvattu vuonna 1888 tehty kopio. 

Kun Riksarkivetissa kerran on alkuperäinen, on Kansallisarkiston kaupunkikarttojen joukossa oleva Septentrio Geographisch Delineation Öffwer Näst Omliggiande Byar med Helsingfors stadh. (Helsinki Ic* 53/- -) myös jonkun ajan kopio. Useimmissa Kansallisarkiston käyttöliittymissä kartalla ei ole mitään ajoitusta. Astian hakutuloksissa nimekkeen perässä näkyvä (1640-1960) tarkoittanee, että kyseiseen väliin menisi. 

Sekalaisten ajoitusten kirjoa voi yrittää verifioida. Yllä näkyvästä otoksesta poisleikkaamissani otsikossa ja seliteteksteissä ei ole vuosilukua, mutta isojen tilojen omistajat. Esimerkiksi Kulosaari oli ollut läänitettynä luutnantti Henrik Mårtenssonille ja tämän kuoltua nyt kamariviskaali Claus Erihsonille. Kulosaaren kartanon ympäristöhistoriallisen selvityksen (pdf) mukaan "Mårtenssonilla tila oli vuoteen 1651 asti, minkä jälkeen tila siirtyi viskaali Klas Torckelle (myös Claes Torsk)." Kartta on siis todennäköisesti 1650-luvulta. Muiden tilojen tarkastus voisi tarkentaa lukua hieman, mutta tämä tarkkuus riittää tähän väliin.

Tarkkuuden tavoittelu ei ole tuntunut olleen kartan piirtäjällekään kovin tärkeää. Tai taidoissaan on kauniisti sanottuna hieman toivomisen varaa. Mutta Töölön punainen piste on yllä kiitettävän selvästi Töölönlahden länsirannalla, mikä vastaa aiempaa tietoa, jota lähdin varmistelemaan. Mielenkiintoista on, että Sörnäisten järvi on iso ja selkeä, mutta Töölönjärvestä ei ole merkkiäkään.

Laajalahteen pistävät Meilahden ja Munkkiniemen niemet ovat useimmissa kartoissa ja tuntemassani todellisuudessa eri mallisia ja eri suuntaisia. Pätkä Rajasaaresta Taliin olisi oikeampi käännettynä 45 astetta myötäpäivään. 

Lehtisaari ja Kuusisaari ovat vierekkäin, kuten omassa todellisuudessani. Jos käyttää runsaasti hyvää tahtoa ne voisi hahmottaa Otaniemen ja Munkkiniemen väliin, missä ne omien havaintojeni mukaan sijaitsevat. Suurempi yllätys ja merkittävä aukko tiedoissani on usean pisteen Suuri-Huopalahti. Tai Iso Huopalahti, jonka vetisen osan Wikipedia-sivu palautti mieleen, että tälläkin suunnalla meri on muuttunut maaksi, mikä selittää osan kokemastani epätarkkuudesta. Ja kas, FB:n muistoissa tuli vastaan neljä vuotta sitten piirtoheitinkalvolla askartelemani visualisointi edesmenneestä rantalinjasta. Kaikkea sitä on ehtinyt unohtaa.

Mutta mistä kylästä oli kyse? Hakemalla ruotsinkielisellä nimellä Storhoplax, löytyy Museoviraston portaalista vuonna 2012 tehdyn kyläpaikan esitutkimuksen/koekaivauksen raportti, jossa selostetaan, että "Storhoplax on ollut suuri kylä 1500-luvulla. 1600- luvulla koko kylä Skeitensiä eli Bergansia (nyk. Perkkaa) lukuun ottamatta liitettiin Albergan säteriin. Kylän taloista pääosa on sijainnut Kehä I:n itäpuolella, nykyisen Omnia ammattioppilaitoksen alueella sekä sen luoteispuolella Perkkaalla. Kylätontti rajautui lännessä Kehä I:een, etelässä Everstinkatuun ja idässä Majurinkatuun." Suhteellisen kaukana rannasta nykyään.