Ruotsi 900- ja 1000-luvulla (peruskouluversiona)

Jatkan viime viikolla aloittamaani oppimista sivustolla Sveriges historia. Alun karttakuvassa ei tapahdu mitään muutosta 900-luvulle klikatessa. esittelytekstikin on sama eli edelleenkään ei ole Ruotsia. Oppitunteja on kolme ja kaksi samoja kuin edellisellä kerralla, joten jatkan suoraan 1000-luvulle, jossa kartassa on Ruotsilla rajat, mutta ingressin mukaan Ruotsi ei ollut yhtenäinen vaan useilla maakunnilla oli itsehallinto. 

Sekä 900- että 1000-luvusta kertova oppimateriaali "Sandaskatten från Mora" lähtee liikkeelle Morasta löydetystä hopea-aarteesta. Siihen kuului 1313 hopearahaa ja korujen osia, jotka oli kiedottu tuoheen ja tekstiiliin. Suurin osa rahoista oli Saksasta eli olemme jälleen ulkomaanyhteyksien äärellä. 

Mutta pointtina onkin ajatella näiden lisäksi viikinkien hygieniaa. Aarteeseen nimittäin kuului kaulanauha, jonka riipus muistuttaa pientä rasiaa. Ketjussa oli kiinni myös hammastikku ja korvalusikka. Teemat yhdistyvät näppärästi Ibn Fadlanin kirjoittamalla kuvauksella viikinkien siivottomuudesta. Esitellään myös englantilaisten näkemyksiä tyylikkäistä viikingeistä ja jätetään pohdittavaksi miksi nämä erosivat toisistaan. Ihan siisti paketti, mutta en oppinut mitään uutta.

Lisää hopeaa. Vanhasta Uppsalasta ojaa vuonna 1891 kaivettaessa löytynyt aarre taipuu kertomaan kristinuskon tulosta ja aiemmasta uskosta luopumisesta. Aarre on ajoitettu vuoden 1000 tienoille. Adam Bremeniläinen kirjoitti vielä vuonna 1075 Uppsalaan viedyistä rituaalilahjoista jumalille, mutta samaan aikaan sanotaan ensimmäisten ruotsalaisten kuninkaiden tulleen kastetuiksi. Aarteen yksi osa on reliikkiristi, joka kiistatta liittyy kristinuskoon.

Kun esineitä esitetään museossa kuvatussa videossa tajuan, että olen melko varmasti nähnyt ne samassa vitriinissä käynnilläni Uppsalassa. Erikoisinta niissä on yhden hopeakulhon riimukirjoitus. Jälleen esineet kertovat yhteyksistä ulkomaille, mutta varsin vähän kätköajastaan, minusta. Oppilaita pyydetään fundeeraamaan uskonvaihdoksen helppoutta tai vaikeutta ja aarteen kätkennän syytä.  

Hopeaa mielenkiintoisemmilta tuntuvat muut 1000-luvun esineet, joista pari ensimmäistä voi kuvitella eksyneenä Suomeenkin. Työkalupakista voisi kuvitella irtoavan monenlaista tietoa materaalisesta kulttuurista, mutta sen kuvauksessa ei ole edes nimetty työkaluja, niiden käytöstä kertomisesta puhumattakaan. 3D-kuvana kieriteltävästä asekirveestä tuli mieleen Modern historyn YouTube-video, jossa malli oli kyllä hieman toisenlainen. 

Teksti perustuu sivuston tilaan 8.-9.12.2020.