Tuolloinen ikäjakauma varmasti eroaa nykyisestä, ainakin alle 20-vuotiaiden osuudessa. Mutta iäkkäitä oli opiskelemassa tuolloinkin, mikä yli 40-vuotiasta opiskelijaa lohduttaa.
Lukukausimaksukeskustelussa luonnollisesti otettiin esiin se, miten korkeakouluihin edelleen hakeudutaan enimmäkseen perheistä, joissa vanhemmat ja ehkä aikaisemmatkin sukupolvet ovat korkeakoulutettuja. Tämä ilmiö on näkyvissä jo vuonna 1761, mutta säätykierron kannattajaa miellyttää isohkot luvut porvarien ja talonpoikien riveillä.
Läsnäolevia näistä 538 opiskelijasta oli lukukautena vain 204. Jos joku ymmärtää näiden (?) jakautumisen ryhmiin Promoti / Stipendiarier / Hafwa Academisk Condition, niin tieto kommenttikenttään tervetullut. En myöskään ymmärrä viimeistä riviä, sillä miten ylioppilaat voidaan kattaa luokilla "läsnä lukukautena" ja "poissa viimeisen 2 vuoden aikana"? Kirjoitusvirheestä ei ole kyse, sillä Uppsalan ylioppilaat ryhmiteltiin samoin.
Yksityisopetus oli mahdollisuus vain vähemmistölle
Lääketiede ei alana houkutellut.
Suurin osa toi ruokansa mukanaan. Mihinkähän tällainen tilasto perustuu? Opiskelijat näyttivät lompakkonsa ilmoittautuessaan?
Lopun sekalaisissa luvuissa lisää tulkinnanvaraa, mutta 18 Venäjän kansalaista oli Turussa. Arvatenkin itärajan läheisyydestä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti