Kun tietosanakirja piti tehdä itse

Väitöskirjatutkimuksen aloituksena tarkistin vielä kerran Suomen lehdistön historia I:stä sivun Suomi Ruotsin lehtien levikkialueena (s. 47) ja tällä kertaa tutustuin myös sen lähteisiin. Hauskasti yhden artikkelin aineistona oli Nils Magnus Tolpon päiväkirja, johon olin vuosi sitten ihastunut Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin tutustuessani.

Artikkelin yksityiskohtaisuuden takia en päiväkirjaa tilannut uudelleen nähtäväksi, mutta sain toisesta viitteestä kertausopetuksen lähdeketjujen loppuun seuraamisen hyödyllisyydestä. Levikkialuepätkän lupaavin tieto oli nimittäin, että "Säilyneet muistiinpanot seuraavan kahden vuosikymmenen ajalta kertovat, että P. J. Alopaeus seurasi säännöllisesti Ruotsin tärkeimpiä sanoma- ja aikakauslehtiä sekä joukkoa saksalaisia kirjallisia lehtiä".

Virkkeen lähteenä oli Kari Tarkiaisen esi-isästään Magnus Jacob Alopaeuksesta kirjoittama elämäkerta. Sivuilla 174-176 kerrotaan pojastaan m.m., että "Pehr Johan Alopaeus istui kynä kädessä myös lukiessaan lehtiä. Hänen eri aikakautisista julkaisuista tekemiään merkintöjä on kaksi vahvaa nidettä, minkä lisäksi kolmas nide samaa sarjaa on ollut olemassa, mutta joutunut kateisiin" ja "Lehtien vuosikertoja näyttää Pehr Johan jossain määrin tutkineen myös taannehtivasti., mikä selittynee sillä, että hänellä oli selailtavinaan [Porvoon] lukion kirjastoon kertyneitä vuosikertoja."

Tarkiainen antoi myös niteille selvät signumit Kansalliskirjaston käsikirjoituskokoelmiin (Per Johan Alopaeuksen käsikirjoitukset Eö.III.36-37) ja kun satuin olemaan samassa rakennuskompleksissa oli helppo käydä tekemässä tilaus. Sen eteen saaminen tuotti sitten pettymyksen.

Säännöllisestä lehtien luvusta muistikirjat eivät kertoneet. Kylläkin siitä, että nuori Alopaeus oli saanut eteensä lukuisia lehtiä, joista hän oli koonnut vuosien varrella muistiin itseään kiinnostavia tai hyödyllisiksi ajattelemiaan pätkiä. Samaan tapaan kuin ajan papit ja Tarkiaisen mukaan isänsä neuvoa seuraten.

Siitä, että kokoelmaa oli tarkoitus käyttää hakuteoksena kertoo marginaaliin myöhempi tehty lisäys, joka täydentää palohaavojen hoitotietoa.

Hammassärkyyn oli Dagligt Allehandasta poimittu sokerista, valkopippurista ja suolasta koostuva resepti,

joka oli peräisin Pariisista.

Kaikilla muistiinpanoilla, kuten Helsingin perustamisvuodella, Ehrensvärdin kuolinpäivällä ja Uppsalan yliopiston perustamisvuodella, ei ole lähdettä.

Hakuteostarkoituksen vahvistaa muistikirjaan tehty aakkosellinen hakemisto.