Ilmastonmuutos ennen

Pia Koivunen totesi Twitterissä pari päivää sitten: "Moni lienee pohtinut, milloin termiä #ilmastonmuutos on alettu käyttää. En tiedä, mikä oli sanan ensiesiintyminen, mutta viime viikolla törmäsin siihen lukiessani dokumentteja Gorbatšovin Suomen-vierailusta 1989. Ilmaston muutos (!) oli yhtenä listattuna ympäristökysymyksenä."

Nykyisessä ihmistoimintaan liittyvän muutoksen merkityksessä sanan luulisi ilmaantuneen 1980-luvulla ja järkevää olisi tarttua kysymyksen tekstikorpusten kautta. Mutta minua ei ole syytä yhdistää järkevään toimintaan, ja tämän todistaakseni tein haun Kansalliskirjaston digitoimiin sanoma- ja aikakauslehtiin.

Varhaisin ilmastonmuutos löytyi vuodelta 1896. Toisinaan sanan merkitys oli lähellä sään vaihtumista, mutta ainakin tässä vaikuttaa havainnolta mikroilmaston muutoksesta.

Historiallistakin perspektiiviä löytyi, jopa pitkiä aikasarjoja puulustoihin perustuen.

Hämmentävintä oli kasvihuoneilmiön perusteiden esitys tamperelaisille jo vuonna 1929. Ei sitten tullut kenellekään mieleen projisoida tätä ennusteeksi?

Ja ilmastosta sekä säästä puheen ollen

1) En missään välissä ole linkittänyt tai edes maininnut Heli Huhtamaan väitöstä Exploring the climate-society nexus with tree-ring evidence : : Climate, crop yields and hunger in medieval and early modern north-east Europe vuodelta 2017?! Moka, mutta onneksi tiedote on vielä verkossa, joten sitä lainaten

Huhtamaan tutkimus tuo uuden ja kokonaisvaltaisen näkökulman ilmaston, katovuosien ja nälän väliseen yhteyteen keskiajan ja uuden ajan alun Koillis-Euroopassa. Tulokset osoittavat, että aikaisemmassa tutkimuksessa tunnistetut maatalouden murroskaudet tutkimusalueella ovat yhteydessä laajempiin ilmastovaihteluihin. Tutkimuksen perusteella ilmasto vaikutti satovaihteluihin. Sen sijaan kato- ja nälkävuosien yhteys osoittautuu monimuotoisemmaksi. Katojen vaikutus ihmisen hyvinvointiin vaihteli sekä ajallisesti ja paikallisesti että talonpoikaisyhteisön sisällä. Tämä johtui siitä, että yksilöiden ja yhteisöjen sopeutumis- ja selviytymiskyky epäsuotuisaan ilmastoon ja laskeviin satotasoihin vaihteli huomattavasti. Tutkimuksen tulokset eivät siksi tuekaan oletusta, että nälkävuodet olisivat väistämättä yleistyneet pikkujääkauden vuoksi. Sen sijaan, yhteisöjen kyky sopeutua kylmenevään ilmastoon vaihteli huomattavasti tutkimusalueella.

2) Ilmeisesti entisajan sanallisilla säätiedoilla ei ole mihinkään käyttöä, kun niitä ei ole innostuttu keräämään yhteen paikkaan? Niitähän on esim. pappien taulukkolaitokselle toimittamissa lisätiedoissa (Turun linnansrk ÅU 29.12.1866, ) sanomalehtiin kerättyinä ja niissä toistettuina (Helsingfors Morgonblad 27.2.1843), maanviljelijöiden kuten Matti Porren eli Saaren muistiinpanoja (Ilmoista ja vuodentuloista Härmässä vuodesta 1865 vuoteen 1904. Ilkka 12.3.,19.3.1925) tai silkkoja sääpäiväkirjoja kuten Axel Reinhold Spoofin Turussa 1889-1903 pitämät. 

3) Lahdessa helmikuussa kuunnellun Stefan Norrgårdin artikkeli vuodelta 2016: Perspektiv på Åbo stads klimathistoria

4) Helsingin yliopisto tiedotti viime vuoden alussa, että Roo­man val­ta­kun­nan ai­kai­nen poik­kea­va il­mas­to syök­si Eu­ra­asian ih­mi­set kur­juu­teen ja koet­te­le­muk­siin.

5) Kansainvälisesti luotettavan oloista tietoa löytyy sivustolta Historical climatology.