Passikooste

Muutama vuosi sitten tavasin Anna-Brita Lövgrenin kirjaa Staten och folk på väg. Pass i Sverige från Gustav Vasas tid till 1860 (2018) ja Paula Haaran ja Asko Lehmuskallion kirjaa Ruumiin ja dokumenttien kytkökset: Suomen passin historiaa (2020) ja kirjoitin tiivistelmät

• Passit keskiajalla ja 1500-luvulla
• Passit 1600- ja 1700-luvulla
• Passit 1800-luvulla

Näihin ei sopinut kerätty sälä, joka on nyt korkea aika käydä läpi. 

1) Kesällä kävin Helsingin kaupunginarkistossa tarkistamassa mitä Helsingin maistraatin "Päiväkirjat, passit 1756-1875" sisälsi. Pinkan aivan aluksi oli itseäni kiinnostavia yksityishenkilöiden Tallinnan yms. reissuja, mutta selailu eteenpäin paljasti, että suurin osa materiaalista oli meripasseja lähteneille miehistöille. Tästä käytännöstä on lisätietoa Tukholmakeskeisesti Släkthistorian verkkoartikkelissa Sjöpassen berättar.

Tallessa oli myös sukututkijoille jaettu arkistolöytö Kansallisarkistossa säilytetyn raastuvanoikeuden/maistraatin arkiston meripasseista 1750-luvulta. Valitettavasti kirjoittaja ei paljastanut kaupungin nimeä.

Keväällä uudistunut Arkistojen Portti, jota en ole ehtinyt tarkastelemaan, kertoo meripasseista, joiden sisältö ei vastaa ainakaan omia havaintojani HKA:ssa.

Meripassi oli maistraatin myöntämä laivakohtainen asiakirja, johon merkittiin muun muassa palkat, vakanssit, rikkomukset, satamapysähdykset ja miehistöt. Onnistuneen matkan jälkeen meripassi palautettiin maistraattiin. Passien tiedot perustuivat merimieshuoneen ja maistraatin konseptikappaleisiin. Niitä on säilynyt satunnaisesti 1700-luvun lopulta alkaen.

2) Olin hetken ruotsalaisen Genealogiska föreningenin jäsen ja käytin tietokantaa Inrikes pass, mutta en tiedä onko se sittemmin laajentunut. Tukholman kaupunginarkiston digitoimat arkistokarsinnasta selvinneet passit ovat edelleen verkossa.

3) Arkistoaineistoista Eeva Häkkinen oli vuosikymmen sitten jakanut SukuForumilla vinkin

Kymenkartanon lääninkansia > Saapuneet asiakirjat > Passiasiakirjat

Tietosisältö Sisältää numeroidut ( nro:t 10 - 469) ja numeroimattomat passiasiakirjat. Kenraalikuvernöörin passilla Ruotsiin matkustaneita koskevat asiakirjat, passipiletit sekä laivoja koskevat vapaakirjeet omana kokonaisuutenaan.

- Luultavasti samanlaisia asiakirjoja on muissakin lääninarkistoissa, eivät liene digitoituja tai filmattuja, mutta löytynevät maakunta-arkistoista.

4) Passeja lähellä ovat kestikievarien päiväkirjat, joiden tuhoutumista olen monesti surrut. Mutta tuttavani jakoi äskettäin sukututkijoiden FB-ryhmässä tiedon, että hän oli yhtä päiväkirjaa arkistossa tutkinut. Se kuului arkistoyksikköön Kymenkartanon lääninhallituksen lääninkanslian arkisto: Kulkuyhteyksiä ja kyytilaistosta koskevat asiakirjat (1775-1831).

5) Kotuksen kielikorpuksissa on mukana

• Keisarillisen Majesteetin Armollinen JULISTUS Venäjänmaalle matkustelevain Suomen asukasten velvollisuudesta lähimmäisessä rajatullikamarissa eli vahdissa esiin näyttää ja päällenkirjoituttaa muassa olevat passinsa, niinmyös tämän laiminlyöville säätystä edesvastauksesta paitsi muuta. (1836)
• Keisarillisen Majesteetin Armollinen JULISTUS erinäisistä säänteistä Suomen Isoruhtinanmaassa annettuin reisupassien väärän käytännön estämiseksi. (1840)
• Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus, muutoksesta visseissä säänteissä, koskevissa suomalaisten alamaisten passitusta Venäjänmaalle. (1853)
• Keisarillisen Majesteetin Armollinen Asetus edesvastauksesta sille joka, sanoen olevansa muu persoona kuin hän on , siitä vakuuttaaksensa edesnäyttää muulle persoonalle eli muuta tarkoitusta varten uloskäytettyjä todistuksia eli asiakirjoja. (1853)

6) Matkapassien käytön arjesta antavat sanomalehdet pieniä väläyksiä. Niiden vähäisyys kertoo omalta osaltaan passien arkisuudesta eli niistä ei ollut syytä kirjoittaa.

Hämäläinen 2.12.1869

Matkapassien olemassaolo ja olennaisuus näkyy lukuisissa ilmoituksissa, joissa ilmoitetaan paperin katoamisesta. Toisinaan kyse on yhdestä arvotavarasta muun muassa, mutta toinaan pyrkimyksenä on estää passin väärinkäyttö. (Yllä olevan lisäksi esim. Helsingfors Morgonblad 21.12.1832, FAT 26.11.1844, FAT 4.5.1853, SWL 18.9.1885, SWL 4.4.1887, Kaiku 4.8.1891, Kaiku 7.4.1893, Keski-Suomi 26.11.1898, Perä-Pohjolainen 26.5.1900)

1850-luvulla on julkistettu ulkomaalaisten ottamia passeja, ilmeisesti siksi, että lähtijöiltä voitiin kerätä velat. Tai heille voitiin sanoa hyvästit. (Esim. FAT 1.2.1853)

Ruotsiin matkustajien piti "päivää ennen laivan lähtöä sisällejättää reissupassinsa tulilaiva-konttuuriin." (Oulun Wiikko-Sanomia 17.9.1870)

"Työ- taikka reissupassi" "aina on rehellisillä työntekijöillä taskussa näytettävänä kruunun palvelioille." (Oulun Wiikko-Sanomia 3.2.1877)

Reissupassi voitiin saada nimismieheltä tai kunnan esimieheltä (Vaasan sanomat 28.2.1881).

Työnhakua saatu matkapassi ei ollut voimassa ikuisuuksia, kuten vuoden aviomiestään odottanut Maijaliisa Åkerman huomatti kuulutuksessaan Keski-Suomessa 8.3.1884.