Sanan-Lennättimessä 1.10.1858 kerrotaan, että "ahkeruus voittaa köyhyydenki". Pornaisten omaa kirkkoa ja pappia isonvihan jälkeen halunneet tekivät kirkon kyllä pian
siihen kerran luvan saatua; sillä ei puista ollut puutetta. Tähän tarvittiin neroa ja kuntoa. Mutta kun harras sydämmen halu on työn tiettäjänä niin ei siinä työ raskaaksi tule. Se joutuu paremmin, kun jos olisi jokuu keppi-herra takana. Ei aikaakaan kun siis oli kirkko valmis.
Pappikin saatiin, mutta kirkonkello puuttui.
Viimein päättivät sen uuden seurakunnan emännät, joita oli vaan 65, vuonna 1730 ruveta keräämään pellavia hienoksi langaksi ja niistä kutoa niin paljo hienoa kangasta että sen hinnalla voisivat saada edes yhden kellon. Parhaimmalla sydämmen innolla pannaan tätä päätöstä toimeen; vuonna 1731 lähetetään Stockholmiin tuhatta kaksi sataa ja seitsemän kymmentä ja kaksi (1272) kyynärää hienoa kangasta. Näin paljo he olivat aikoin saaneet.
Ruotsissa oli silloin akka-valta. Siellä hallitsi silloin Kuningatar Ulriikka Eleonora. Hän kun sai tätä tietää Överstiluutnantin A. W. Ramsayn kautta, oli siitä niin kehvastunut, että itsekki sieppasi rukin eteensä, ei tahtoen olla huonompi Borgnäsin emäntiä, ja käski hovi-naisensa tekemään samaa. Siitte osti hän itse ne tällä tavalla keträtyt langat, ja sillä hinnalla saatiin niin paljo hopiaa, kun kelloon tarvittiin. Borgnäsin emäntien varoilla maksettiin muut maksot. Ja vuonna 1731 tuotiin Ruotsista kello, joka painaa 66 1/2 leiviskää ja on vielä nyt Borgnäsin kappelin kellona.
Ei tämä kuningattaren osuus kovin uskottavalta kuullosta, mutta hyvä tarina ja mielenkiintoinen näkemys akkavallasta.
Pornaisten seurakunnan sivulla todetaan asiallisen kuivasti, että "Pornaisten kirkkoon kuuluu kaksi kirkonkelloa, joista vanhempi on peräisin vuodelta 1731. Kellon hankkiakseen paikkakunnon naiset kutoivat pellavista palttinaa, jonka myynnistä saaduilla rahoilla kirkonkello ostettiin. Pornaisten kunnan vaakunan kello ja värttinät kertovat tästä tapahtumasta."
Gustaf von Numersin suunnittelema vaakuna löytyi Arkistolaitoksen digitoinneista (
Heraldica I >
Vaakunat >
Sisäasiainministeriön vahvistamat kaupunkien, kauppaloiden ja kuntien vaakunat 1949-1995 (I:12)). Taisi olla ensimmäinen kerta kun käytin
Europeana Heraldica- tietokantaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti