torstai 18. elokuuta 2016

Pääasia on, että heistä tulee ajattelevia ihmisiä?

Eva Hirnin kapeassa kirjassa Rakkaita lähimmäisiä (1929) on riemastuttavia tarinoita, jotka ovat varmasti saaneet innoituksensa tosielämästä, vaikka eivät sitä uskollisesti kuvaakaan. 

Pakinassa Opettajapula "rehtori sai lääkärin rouvan, joka oli huvitettu historiallisista romaaneista, opettamaan historiaa tavallisen lehtorin palkalla."
Tohtorinna oli valveutunut nainen ja huvitettu yhteiskunnallisista uudistuksista. Hän järjesti historian opetuksen uudelle kannalle. 
- Kaikilla ei ole numeropäätä, minä itse lopetin matematiikan neljännellä luokalla, selitti hän rehtorille. - Sentähden minä en vaadi vuosilukuja oppilailta. Me puhumme vain ajasta ennen tai jälkeen Kristuksen, tai vanhasta, keski- ja nykyajasta. Se on minusta kylliksi tarkka määritelmä. 
- Mitenkä he sitten selittävät, milloin Kristiina hallitsi tai kuinka kauan joku sota kesti? rehtori kysyi. 
- Kristiina hallitsi isänsä jälkeen. Sodat kestävät joko kauan tai vähän aikaa. Eihän niitä kuitenkaan muista jonkin ajan kuluttua. Mutta jännittävät tapahtumat jäävät muistiin. Varsinkin jos niitä näkee elokuvissa. 
- Elokuvat vääristelevät tavallisesti historiallisia tapahtumia - ei niihin voi luottaa, rehtori varoitti. 
- Suurin piirtein ne ovat totuuteen päin. Ei pidä olla turhan tarkka - se on peruukkien tavallinen vika, tohtorinna sanoi. 
- Mitenkähän oppilaat selviävät reaalikokeissa? rehtori huokasi. 
- Minä luon henkevyyttä, kauneutta ja vauhtia opetukseen. Ylipäänsä minä en vaadi muistiasioita. Esim. taistelupaikkojen nimet ovat aivan yhdentekeviä. Kunhan tietävät, että jossain taisteltiin ja mitenkä kävi. 
- Mutta ylioppilastutkinnossa vaaditaan tosiseikkoja. Pelkällä henkevyydellä ei pääse pitkälle. Rehtori oli vanhanaikainen, ankara valmentaja. 
- Minun oppilaani osaavat antaa ajankuvauksia ja arvostella henkilöitä. He eivät luota sokeasti historian vanhentuneisiin määritelmiin. He ovat omantakeisia. 
Rehtori repi hiuksiaan:
- Minun kouluni oppilaat eivät saa omintakeisesti epäillä Kustaa Aadolfin jaloutta tai Maria Stuartin kauneutta. Heidän tulee luottaa kouluhallituksen hyväksymiin oppikirjoihin. Varokoot ihailemasta hunneja tai moittimasta Lutherusta! 
- Pääasia on, että heistä tulee ajattelevia ihmisiä, tohtorinna sanoi ja meni luokkaansa.

Ei kommentteja: