Piirroksista useimmat tosiaan ovat Stenforsin suunnittelemista rakennuksista. Osa tunnistettuina ja osa ei. Osa sinikopioina ja osa erittäin viehättävinä maalauksina sekä havainnepiirrustuksina.
Joukossa on myös karttoja, jotka oletettavasti liittyvät Stenforsin työhön. Tai purjehdusharrastukseen? Näidenkin joukossa voi piillä tekijänoikeusongelmaisia kappaleita, mutta Suomen historiasta kiinnostuneelle käyttökelpoisilta näyttivät
- Asien entworfen und gezeichent von C.F. Weiland, berichtigt von H. Kiepert. 1852-1852 (n:o 103/ L 127) Kyllä, Suomi kuului Aasiaan.
- Bergerska Kartan öfver Vasa Skärgård. (n:o 119a-b/ L 127)
- Das russiche Reich in Europa, Asien und America gezeichnet von C.F. Weiland, berichtigt von H. Kiepert. 1850-1850 (n:o 111/ L 127)
- EUROPA, enfworfen und gezeichnet von C:F. Weiland, berichtigt von H. Kiepert. 1852-1852 (n:o 109/ L 127)
- Helsingin - Turun suunniteltu rautatiesuunta. (Tidskriften Teknikern Pl 19) (n:o 118/ L 127)
- Helsingin kaupungin ja sen tilusten kartta kuuluva kaupungin voimassa olevaan, ...kuun ...päivänä hyväksyttyyn ja Keisarillisen Senaatin samana päivänä vahvistamaan rakennusjärjestykseen. 1914-1914 (L 107)
- Itä-Karjalan kartta. (Akateemisen Karjala-Seuran v. 1934 julkaiseman kartan mukaan painettu 1941 ) (n:o 112/ L 127)
- Palosaaren asemakaavakartat. Plankarta Över Brändö (a) (3 kpl). Asemakaavakarttoja c) (2 kpl). d) Asemakaava Palosaaren alueesta (n:o 126/L 128)Plan af Christinaestad. 1842-1842 (n:o 123/L 128)
- Plankarta öfver Wasklot. (L 107)
- Seinäjoen asemakaava 1922-1922 (L 107)
- Stadsplan över Gamlakarleby. (n:o 122/L 128)
- Suomen kulkuneuvojen kartta. Karta till Finlands kommunikationer 1938, 1948, 1949. (n:o 117a-d/ L 127)
- Suomen Kuvalehden Euroopan kartta (1939) (n:o 110/ L 127)
- Suomen Suuriruhtinaanmaan kartta valmiilla ja ehdotetuilla rautatiesuunnilla. (Tidskriften Teknikern,1900) (n:o 116/ L 127)
- Vaasan kaupungin asemakaava. - Wasa stads situationsplan.(2 kpl) 1902-1902 (L 107)
- Vaasan kaupungin asemakaavakartat. Plan till Läne Residens-Staden Nikolaistad (a). Plankarta öfver Nikolaistad 1895 (b). Plankarta öfver Nikolaistad tillhörig jord c). 1855-1912 (n:o 125/L 128)
- Vaskiluodon asemakaavakartat. Karta öfver Wasklot holme jemte en del af Strandgatan i Nikolaistad. . (n:o 127a/L 128)
Sitten tuo otsikkoon kopioitu kokonaisuus Raamatun aiheisia 9 kpl, Vaakuna 1 kpl (n:o 157/ L 129). Minähän en ole Raamattua koskaan läpilukenut, mutta silti rohkenen kritisoida kuvausta.
Ensimmäisenä tosiaan on vapaasti maalattu vaakuna, joka muistuttaa Helsingin vaakunaa, mutta asiantuntemukseni aiheessa ei ole kummoinen. Seuraava kuva on hyvin luonnosmainen kirkon julkisivu, joka voisi hyväntahtoisesti laskea "Raamatun aiheiseksi"?
Sitten on Stenforsin signeeraama taidokas profiilikuva miehestä 1800-luvun alun univormussa. Sitä seuraa vastaava, joka on siteen avulla tunnistettavissa von Döbelniksi. Edellinenkin siis todennäköisesti Suomen sodan hahmo eikä kummallakaan yhteyttä Raamattuun. Kuten ei myöskään näiden jälkeen olevalla Suomen vaakunalla. Eikä todennäköisesti myöskään Stenforsin signeeraamalla kauniilla piirroksella pylvään kapiteelista.
Mutta lasimaalausten luonnokset (?) Matt 13:47-49, Luk 15:20 ja Luk 15:5 signeerauksella L. S. 1928 liittyvät kiistatta Raamattuun. Niitä on siis kolme. (Luukaksen evankeliumista käytetyn lyhenteen perusteella liittyivät ruotsinkieliselle alueelle suunniteltuun rakennukseen.)
Pienellä venytyksellä Raamattuun voi liittää myös J. Langlin historiakuvat Roomasta ja Aatenasta, jotka ovat kokonaisuuden viimeiset.
Jälleen tuli siis todistettua, että arkistoista voi löytyä mitä vaan.
Ensimmäisenä tosiaan on vapaasti maalattu vaakuna, joka muistuttaa Helsingin vaakunaa, mutta asiantuntemukseni aiheessa ei ole kummoinen. Seuraava kuva on hyvin luonnosmainen kirkon julkisivu, joka voisi hyväntahtoisesti laskea "Raamatun aiheiseksi"?
Sitten on Stenforsin signeeraama taidokas profiilikuva miehestä 1800-luvun alun univormussa. Sitä seuraa vastaava, joka on siteen avulla tunnistettavissa von Döbelniksi. Edellinenkin siis todennäköisesti Suomen sodan hahmo eikä kummallakaan yhteyttä Raamattuun. Kuten ei myöskään näiden jälkeen olevalla Suomen vaakunalla. Eikä todennäköisesti myöskään Stenforsin signeeraamalla kauniilla piirroksella pylvään kapiteelista.
Mutta lasimaalausten luonnokset (?) Matt 13:47-49, Luk 15:20 ja Luk 15:5 signeerauksella L. S. 1928 liittyvät kiistatta Raamattuun. Niitä on siis kolme. (Luukaksen evankeliumista käytetyn lyhenteen perusteella liittyivät ruotsinkieliselle alueelle suunniteltuun rakennukseen.)
Pienellä venytyksellä Raamattuun voi liittää myös J. Langlin historiakuvat Roomasta ja Aatenasta, jotka ovat kokonaisuuden viimeiset.
Jälleen tuli siis todistettua, että arkistoista voi löytyä mitä vaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti