sunnuntai 10. heinäkuuta 2016

Kustaa IV Aadolf Mikkelissä ja Kuopiossa

Kirjoitin blogikirjoitussarjan jälkeen kirjan Kuningasparin kesämatka Suomeen 1802, jossa enemmän tietoa tästäkin osasta matkaa.
Arno Forsiuksen perusteellisen artikkelin mukaan kuninkaallinen kiertue saapui Mikkeliin 5.7.1802 ja lähti sieltä 8.7. Rantasalmelle Haapaniemen sotakouluun. Pari päivää myöhemmin kuningas seurueineen oli jo Kuopiossa, josta Åbo Tidningiin (29.9.1802) kirjoitettu raportti esitettiin suomeksi sanomalehdessä Savo-Karjala 26.8.1901.
Heinäkuun 10 pnä klo 1/2 9 i.-p. oli tällä kaukaisella kaupungilla ilo saada ottaa vastaan kuninkaalliset majesteetit heidän kiertomatkallaan Suomessa. Pormestari Bäck ja koko porvaristo oli kaupunkimme tulliportilla vastassa ja saivat he kunnian vetää kuninkaallisia vaunuja asessori Saloniuksen taloon, jonne majesteet suvaitsivat mennä sisälle. 
Samana iltana illallisen jälkeen oli maaherran rouva Ramsay järjestänyt kuninkaallisten majesteettien akkunan alle seuraavan vertauksellisen kuvaelman: Kahdeksan aistikkaasti valmistettua alttaria oli pystytetty: toivolle, rauhalle, oikeudelle, vapaudelle, turvallisuudelle, valistukselle, kasvullisuudelle ja maineelle — sekä vielä niitten keskessä kohoava, kuninkaallisten nimikirjaimilla ja kruunulla koristettu majesteettien alttari. Kaikilla alttareilla oli spriillä täytetyt maljat, jotka yhtaikaa majesteettien saapuessa sytytettiin. Toivon liekki oli shelatininpunainen, rauhan keltainen ja sinivaalea, oikeuden sini-puna- viheriä, vapauden viheriä ja sininen, turvallisuuden tummanviheriä, valistuksen punainen, keltaista kipinöitsevä, kasvullisuuden korkealle kohoava lieska oli puna, kelta, viheriä, maineen kellan viheriä, kipenöitsevä ja majesteettien alttarilla paloi tavallinen juhlavalaistus. Kaikki alttarit olivat kaunistetut sopivilla vertauskuvilla ja lauselmilla ja kustakin niistä tuli esiin herttaisia 6—10 vuotisia kukkarintaisia hengettäriä edeskantamaan kuninkaallisille kunniaa ja kiitosta. Toivon haltijatar antoi majesteeteille kirsikkapuun oksan, rauhan haltijatar kuninkaalle laakeriseppeleen ja kuningattarelle saman puun oksan. Oikeuden haltijatar ojensi kuninkaalle silkkisen rasian, jossa oli kaksi medaljonkia, toinen oikeuden vertauskuva, toinen esittäen miestä hakkaamassa kiveen kruunulla koristettuja K. A. kirjaimia, sekä kuningattarelle samanlaisen rasian Cybele toiselle puolelle kuvattuna ja toiselle lennossa oleva kyyhkynen laskemassa laakeriseppelettä kultaisiin kuningattaren nimikirjaimiin. Uskollisuus antoi lemmikeistä sidotun seppeleen ja turvallisuuden haltijatar kuninkaalle laakerin lehvän sekä kuningattarelle valkoisen sireenin kukan. Valistuksen haltijattaren kuninkaalle ojentamassa rasiassa oli kaksi medaljonkia toinen kuvaava Prometheusta tuomassa tulta auringosta, toinen Orpheusta soittamassa kanneltaan metsäisessä vuoriseudussa; kuningattaren rasian kuvat esittivät toinen Minervaa, toinen kuningattaren nimeä auringossa, joka valaisi asumatonta metsäseutua. Kasvullisuus kantoi kuninkaalle tähkäkimpun ja kuningattarelle silkkisen runsauden sarven, joka oli täynnä tuoreita appelsiineja, sitrooneja, pomeransseja ja omenoita. Maineen haltijattaren kuninkaalle ojentamassa maljassa oli myös kaksi medaljonkia, jotka esittivät mainetta ja kuolemattomuuden temppeliä; kuningatar sai häneltä kissankäpälista (gnaphalium) tehdyn kuolemattomuutta kuvaavan kruunun. Majesteettien alttarilta ojennettiin ylhäisille vieraille useita lautasia mansikoita. 
Kuninkaalliset julki lausuivat korkean mielihyvänsä niinhyvin kuvaelmasta kuin myös siinä esiintyvistä lapsukaisista, jotka kaikki armossa esiin kutsuttiin ja kuninkaallisille majesteeteille esitettiin; ja olivat tällöin haltijattarina neidet Ramsay ja Aminoff sekä mampsellit Brusin, Cairenia, Ekelom, Forstén Ahnger, Dahn ja Dyhr. 
Seuraavana päivänä sunnuntaina pidettiin jumalanpalvelus kun. majesteettien huoneessa, jossa lisalmen rovasti saarnasi. Tämän jälkeen esitettiin upseeristo, virkamiehistö ja porvaristo sekä 20 talonpoikaa ynnä päivällisen jälkeen kaupungin naiset. 
Järvinäkymä Kuopion läheltä kirjasta Finland framstäldt i teckningar
Ehtoolla oli yhteinen illanvietto sotarevisori Masalinilla, jossa kun. majesteetit suvaitsivat olla saapuvilla. Sen jälkeen kävelivät heidän korkeutensa Vahtivuorelle ihailemaan laajaa näköalaa niinhyvin kaupungin kuin myös kallaveden ja sen monien saarien yli. Illallisen oli valmistanut maaherran rouva Ramsay, joka sitäpaitsi, osoittaakseen alammaista mieltymystään kun. majesteettien paikkakunnalta käynnistä, oli yhdessä rouvien Vicandt'in, Salonian, Forsténin, Masalin'in, Backman'in ja Avèn'in kanssa laittanut ruokaa 60 seutukunnan köyhälle. 
Kello 1/2 9. 12 päivän aamuna läksivät kuninkaalliset vieraat Kelloniemen lossille, missä 12 valkoisiin puettua maalaistyttöä lauloivat erästä valtiopäivämies Pietari Väänäsen sepittämää laulua, kuninkaallisten majesteettien noustessa proomuun, jolla he menivät ylitse Toivalaan, jatkaakseen sieltä maanteitse matkaansa Iisalmelle.

2 kommenttia:

timotlampinen kirjoitti...

Aikamoista ollut tuo puhuttelusanainflaatio. Juttu osoittaa että neiti oli vain n 200 sitten varattu vain naimattomille aatelistytöille. Aatelittoman säätyväen tytöt mampselleja. Rahvaan tyttöjä ei tässä esiinny mutta olisivat piikoja , tyttöjä tmv

kariav kirjoitti...

Leppävirran isännät kovistettiin vuonna 1802 pidetyn pitäjänkokouksen päätöksellä rakentamaan tietä majesteetille. Viitostien varrella on vielä jäännöksiä kivisestä sillasta. Loistokuntoon tietä ei kuitenkaan silloin saatu, koska jo seuraavana vuonna kuninkaallisen ohikulun jälkeen nimismies vaati talonpojilta tien korjausta. Isännät vetosivat itse kunkin omiin osuuksiin tiessä, ja yhtenäistä remonttia ei saatu aikaan. Nytkin välillä tehdään tietöitä aina lokakuulle saakka.