lauantai 5. syyskuuta 2015

Tietokannoista ja verkkosivuista historian lähteinä

Minulla oli eilen ilo olla seuraamassa kun Sofia Gustafsson puolusti väitöskirjaansa Leverantörer och profitörer : Olika geografiska områdens och sociala gruppers handel med fästningsbygget Sveaborg under den första byggnadsperioden 1748-1756 Petri Karosen opponoidessa. Keskustelevin historian väitöstilaisuus, jonka yleisössä olen ollut.

Karonen määritteli työn "empiiriseksi perustutkimukseksi" ja "perinteiseksi historiankirjoitukseksi", joka ei ole "teoreettisesti suuntautunut". Tällainenkin siis sallittua. Menetelmällisempänä osuutena oli (kai?) tuhannen henkilön ja 15000 transaktion tietokanta, jota Gustafsson ei halunnut kutsua kollektiivibiografiaksi, sillä henkilöiden tiedot jäivät ohuiksi.

Satunnaisesti avattujen aukeamien perusteella tietokanta oli merkitty lähteeksi ainakin kaavioihin. Déjà vu - fiilis nousi esiin, sillä parin vuoden takainen tietokantaan nojaava väitös ei ole minulta unohtunut. Jos lähdemateriaali ei ole arvioitavissa, onko työ arvioitavissa? Karonen ei tätä kysymystä esittänyt eli se ei ole oleellinen, vaikka minua sattuukin kiinnostamaan.

Jos Gustafssonin kommentin oikein ymmärsin, tietokannan avaamista oli mietitty, mutta koettu haastavaksi vaikeakäyttöisyyden vuoksi. Kuullostaa hetken järkeenkäyvältä, mutta jos haluaisi viilata pilkkuja herättäisi lisäkysymyksiä siitä miten tietokannasta oli haettu tietoa väitöskirjaan. Jos tietokanta vaatii tulkintaa, mitä tulkintaa on tehty?

Toinen - pari aukeamaa avatessa - huomioni kiinnittänyt pikkuseikka oli Adelsvapen-sivuston käyttäminen väitöskirjan lähteenä. Etusivulla lukee selvällä ruotsin kielellä, että kyseessä on wiki eli sivustolle rekisteröityneet voivat tehdä sinne muutoksia aivan kuten yleisemmin problematisoituun Wikipediaan. Mainio lähde nopeaan selvitykseen, mutta tutkimukseen?

Minulla on vielä paljon opittavaa.

Ei kommentteja: