Kokemäellä juoksi varkaudesta syytetty ja vangittu sotilas Kokemäenjokeen. Hänen peräänsä huudettiin varoitushuutoja sielun kadotuksesta itsemurhan myötä mihin mies vastasi "Hyppän Pärkele wiekon" eli "Hyppään, Perkele vieköön". Hänen painuessaan pinnan alle rannalta ojennettiin vielä seivästä pelastukseksi. Tuolloin mies hoki suomeksi "En saa, en saa". (Koke 1675 mm 11:-408v-)
Euran sivistyneistön sananvaihto päätyi oikeuteen, kun verokirjurin vaimo oli komennellut apulaispapin vaimoa sanoen "Haista walkean tamman taka, ja kudest Candanen kutun, Hyvä seiku." (Eura 1679 mm 12:97v) Onko kuudesti kantaneen kutun takapuoli pahemman vai paremman hajuinen kuin nuoremman eläimen?
Tapaninpäivän hartaudessa joku pudotti kirkossa käsineensä ja lausui "Anna werikitun poicka ylös minun wanttuni". (Säky 1679 mm 12:107-v)
Loimaan käräjillä voudin lähetti oli aikeissa mitata paljonko tynnyristä oli myyty olutta. Tynnyrin omistanut talonpoika työnsi hänet pois ja totesi "Häfwonwittu sinä machdat mitta, mutt eij minun tynnärin". (Loi 1695 mm 12: -177v-)
Loimaalla seurakuntalainen tiuskaisi "Kåska minä eij kirkås saan Penkin sia, Perkälä täsä olkon mänen toisen Kirkon". (Loi 1695 mm 12:209v-210)
Porin koulun opettajien velvollisuuksiin kuului omien palkkojensa kerääminen itselleen osoitetuista pitäjistä. (Tapa, jonka voisi ottaa uudelleen käytäntöön?) Yksi heistä oli tällä pitäjänapuasialla Kokemäen Kakkulaisissa 1690-luvulla. Asiallisen käytöksen sijaan häntä oli kohdannut nainen, joka ei suostunut antamaan kahta viljakappaa ja kutsui kerääjää sikavituksi. (Koke 1697 mm 31:488-490)
Tämä vastarinta kiinnosti sen verran, että kaivoin tuomiokirjan esille. Syytteessä oli Anna Mikontytär ja talo ilmeisesti Sukara.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti