Kun hammaslääkärit tulivat Suomeen

Jos uskoo kirjaa World's history and review of dentistry (1895), niin Suomeen tuli ensimmäinen hammaslääkäri 1850-luvulla. Mutta Arno Forsius on artikkelissaan tarkempi: "Suomessa oli toiminut vuodesta 1835 lääkintätoimen ylihallituksen ja vuodesta 1878 lääkintöhallituksen luvalla ulkomaisia hammaslääkäreitä, jotka olivat saaneet koulutuksen Venäjällä, Ruotsissa, Saksassa tai USA:ssa."

Hammaslääkärien alkuhistoriaa päädyin tarkastelemaan käytyäni läpi Turun ulkomaalaisten kortiston, jossa joitakin ammatinharjoittajia esiintyi. Lisätietoa sain digitoiduista sanomalehdistä. Eli nyt aikaan jolloin hammaslääkäriin mentiin silloin kuin sellainen sattui kaupungissa olemaan.

Preussilainen Carl Ferdinand Lebrecht tuli vaimonsa kanssa Helsinkiin keväällä 1835 (FAT 4.6.1835). He etsivät lisäasiakkaita 20.8.-19.9.1835 Turussa ja jatkoivat sitten Oulun lääniin. Matka Pietariin kulki syksyllä Viipurin kautta (Sanan Saattaja Wiipurista 24.10.1835.) Keväällä 1837 Lebrecht suunnitteli Helsingissä käyntiä, mutta merkkejä siitä ei osunut hakuihini (Helsingfors Tidningar 4.1.1837).

Helmikuun alussa 1840 Lebrecht tuli Tukholmasta Ouluun ja tarjosi hammashoidon ohessa apua "sammaltavaisille ja kuuroille" (Oulun Wiikko-Sanomia 15.2.1840). Maaliskuuhun mennessä hän oli asettunut Helsinkiin (FAT 12.3.1840). Helsingfors Tidningar julkaisi hänen oheisen hinnastonsa 18.3.1840. Syyskuun puolivälissä Lebrecht siirtyi Turkuun ja jatkoi sieltä lokakuun lopussa kohti Vaasaa.

Helsingfors Tidningar julkaisi 13.8.1836 hammasoperaatioita suorittavan Gustaf Richterin ilmoituksen. Tämä ilmoitti olevansa Riikasta ja koulutuksensa Tarton keisarillisen yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta. Syksyllä 1836 (Åbo Tidningar 31.8.1836, Åbo Underrättelser 1.10.1836 ) ja keväällä 1837 (Åbo Underrättelser no 17 1.3.1837 ) Richter tarjosi palveluitaan myös Turussa. Toukokuussa kaupungissa oli toinenkin hammaslääkäri F. Bennett (Åbo Underrättelser 24.5.1837). Bennetin vierailu jäi lyhyeksi, mutta Richterin ilmoituksia löytyy sanomalehdistä vuosilta 1838 ja 1839.

Tanskalainen L. C. Fraenckel tuli Tukholmasta Turkuun 26.9.1838 ja jatkoi kohti Helsinkiä 23.10.1838, mutta sanomalehti-ilmoituksiaan löysin vasta kesäkuulta 1841 Helsingissä (Helsingfors Tidningar 16.6.1841). Eräs Hindberg tarjosi vuonna 1842 palveluitaan Porvoossa, Turussa ja Vaasassa (m.m. Borgå Tidning 20.8.1842, Åbo Tidningar 21.9.1842, Wasa Tidning 19.11.1842).

Vetämällä rajan vuoteen 1842 pitää vielä listata Diedrich Heins, jonka ilmoitti palveluistaan vuosina 1842-46, ja vuosina 1842-43 ilmoitellut Edvard Bennert. Sekä eksoottisin tapaus A. Qwist. Tämä kehuskeli tarjotessaan palveluitaan kahden viikon ajan Helsingissä olleensa keisarin hammaslääkärin apulainen (Helsingfors Tidningar 23.11.1842). Todennäköisesti samainen A. Qvist katsoi Kuopiossa syksyllä 1844 tarpeelliseksi puolustaa mainettaan (Saima 3.10.1844). Vuonna 1849 julkaistussa matkakertomuksessa vilahtaa "en Finskt tandläkare, vid namn Qvist", mutta valitettavasti tämä ei riitä todistamaan, että kyse oikeasti olisi ensimmäisestä "suomalaisesta" hammaslääkäristä (Helsingfors Tidningar 7.2.1849).

Valokuva vuoden 1855 paikkeilta. George Eastman House, Flickr Commons