“Klasisimäin walitsemisa on sentähden suurimmasta arwosta, että tarkkaudella etsitään ulostutkia, kuinga paljota kauwembana nyt täydytään pidettä kirjaa eli paperia ulottuwasa päiwän walkeudesa eli kyntilän ohesa, nähdäxensä yhtä keskenkertaisesti piendä kirjoitusta eli pränttiä selkiästi, elikkä myös selkiästi taitaaa nähdä ja eroittaa langoja yhdesä jotengin pienesä ljinawaatteesa kuin jolla edelläpäin koska näkö oli täydellinen, ilman waiwata taittjin tulla aikoihin.”Jos siis silmälaseja hankittiin jollekin toiselle piti olla “Yxi jotengin tarkka ylösando kuinga kaukana silmästä yhtä jotengin piendä kirjoitusta taitaan nähtää ilman klasita”. Kirjoittaja, jolla lienee ollut oma taloudellinen etu mielessä, speksaa tarkasti minkälaisia ominaisuuksia hyvillä laseilla on ja suhtautuu varauksellisesti silmälaseihin, jotka “tännetulewat ulkomaan paikoilda, ja tawallisesti ulostaritaan ymbäriwaeldawilda personilda, njinkuin myös njisä usiammisa kräämäpuodeisa.”
Linssien värin ja materiaalin lisäksi Collinilla oli mielipiteensä kehyksien muodosta ja materiaalista.
“Reunain muodon uhten pitä Klasisilmäin-klasit oleman ymbyrjäiset ja njin suuret, kuin kahden hopia äyrin Banko rahan kappale, sisällepanduna pienjin teräs- eli hopia kaareihin. Ne klasit, jotka muodin tähden, owat saaneet yhden leweän wähän hiwotun randin reunan ymbärille, edesnäyttäwät samaa osotusta, ja owat njin paljota wahingollisemmat, kuin walkeus lange sen läpitse, ja jos lyödään alas silmää eli heitetän siwulle, njin nähdän njinkuin ikänänsä yhden öljyllä woideltun paperin reunan läpitse. Skölpadin eli sarwikaaret, jos he owat jotengin läpitseloistawat, matkansaattawat saman waikutuxen ja jos he owat pimiät eli läpitseloistamattomat matkansaattawat he silmän ymbärillä ylöllisen warjon, sillä ej ne tajda olla njin pienet kuin metallikaaret.”Kuvitus
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti