Rautateillä liikkumisesta selvinnyttä

Jos jää kysymys vaivaamaan, ei auta kuin hutkia. Eli saatuani Hyvinkään retkiraporttiin kommenttina lisätietoa, piti hakea vielä lisää.

Lähtökohtani oli siis Siirtolaisuusinstituutissa olleen näyttelyn lause, joka löytyi myös verkosta tekstinä Hangon kautta lännen maille.

Hankoon tultiin junalla ja jo 1880-luvulla rautatieyhteys oli aina Ouluun saakka. Junat ajoivat tuolloin väin päivisin ja moni joutui viettämään yönsä Seinäjoen ja Hyvinkään siirtolaismajataloissa ehtien vasta kolmanneksi yöksi Hankoon.

Eli näin siis 1880-luvulla, mutta joskus junien aikataulut muuttuivat. Hilda Koskinen ohittaa Hyvinkään varsin nopeasti vuonna 1913:

Juna seisoi Tampereen asemalla 25 min. Siellä tapasin Signe Lintin (?) ja Helmi Uusilehdon. Sieltä jatkoimme matkaa Hankoon. Kello 8 olimme Hämeenlinnassa ja vähää vajaa 10 Hyvinkäällä. Hyvinkäällä odotimme 5 min vaille tunnin ja sitte pääsimme Hankoon kello 9,52 min (?). 

Kulttuuriympäristöpäivien julkaisussa Lähdön ja saapumisen paikat (2006) on Lea Bergströmin artikkeli Hyvinkään kautta länteen, jossa olisi ollut retkelleni hyvää fiilistelymateriaalia siirtolaisten majoituksesta. Mutta ei selvää loppuajankohtaa majoitustarpeen loppumiselle. Ainakin vielä 1891 Oskari Tokoin muisteluissa siirtolaiset yöpyivät Hyvinkäällä.

Ensimmäisten junien aikataulut julkaistiin sanomalehdissä, mutta myöhempiin en ole kiinnittänyt huomiota. Helsingin Sanomissa 4.12.1904 julkaistussa listauksessa Viipuria kohti lähdetään illalla ja saavutaan aamulla, joten junat kulkevat myös talvipimeällä. Ja Tampereen uutisten kesäaikataulu-uutisoinnissa puhutaan yöjunista jo 19.2.1896. Mistähän arkistosta aikataulut löytyisivät vähimmällä vaivalla? Siis jos oikeasti alkaisi tutkimaan.

Aikataulujen hyödyntämisessä pitäisi muistaa se, etteivät junat koskaan ole kulkeneet aikataulunsa mukaan luotettavasti. Muistan nähneeni tästä juttuja aiemminkin ja tässä yhteydessä sanomalehtihakuun osui pitkähkö kirjoitus Junain myöhästyminen Kotkan radalla (Kotkan Sanomat 15.3.1898).

Vuonna 1897 Keisarillisen Majesteetin Armollinen Liikenne-ohjesääntö määräsi yksiselitteisesti, että "Matkustaja ei ole oikeutettu korvauksen saantiin viipymisestä, johon junan myöhästynyt tulo tahi lähtö on syynä." Lipun hinnan palautusta saattoi anoa, jos lähtö peruutettiin kokonaan tai se myöhästyi yli kuusi tuntia. (Suomalainen Wirallinen Lehti 29.4.1897)

Kolmas sattumaosuma oli oheinen kuulutus Oulun Ilmoituslehdessä 13.6.1900. Se saa junamatkustuksen kuullostamaan niin vaikealta, että en uskaltaisi edes yrittää. En ainakaan talvella. Junamatkat katkesivat kauheaan lumipyryyn Seinäjoella 16.11.97 (Jyränkö 22.11.1897) ja Karjalan radallakin iski lumimyrsky ja liikkeen seisahdus (Karjalatar 22.3.1898).

P.S. Dick Harrisonin blogissa eilen aiheena Sveriges första järnväg?