Ruotsista kuultua

Latasin runsaan kuukauden Vetenskapsradio Historia -jaksot ja kuuntelin putkeen. Toistaen vanhaa valitusta: olisi se hienoa, jos saisi kuunnella samantasoista ohjelmaa suomalaisesta tutkimuksesta Yleltä. Joka jaksossa kun oli mielenkiintoista asiaa.

Utgrävda Slussen skriver om Stockholms historia kertoi juuri siitä kaivauksesta, jonka viime talvena pääsin katsastamaan. Nyt on edistytty keskiajalle ja huomattu, että Södermalmin puolella oli yllättävän järjestäytyneen kaupunkielämän jälkiä jo silloin. Asiakirjoista on vedetty toisenlaisia johtopäätöksiä.

Toisena aiheena jaksossa oli Ruotsin kruunun Venäjälle 1600-luvulla lahjoittamat hopeaesineet, joista on juuri ilmestynyt kirja. Soopelinnahkojen saamiseksi ja suhteiden ylläpitämiseksi oli muistakin länsimaista kannettu Moskovaan aarteita, jotka ovat säilyneet läpi vuosisatojen, toisin kuin muualla, jossa materiaali on työstetty uusiin muotoihin.

Frederik Vermehrenin maalaus tanskalaisesta paimenesta vuonna 1855.
Statens Museum for Kunst, Wikimedia

1864 – Danmarks ödesstund paljasti historiatiedoissani isohkon aukon. Olen kyllä tajunnut, että viikinkihistoriassa mainittu Hedeby ei ole nykyisen Tanskan alueella, mutta vasta nyt selvisi, milloin eteläosat menetettiin. Aihe on "ajankohtainen" pyöreiden vuosien vuoksi ja Tanskan tv on tehnyt sodasta historiansa kalleimman tv-sarjan. Trailerista päätellen laadukasta tv-ilmaisua, mutta käsikirjoitusta tarkastelleet historioitsijat ovat löytäneet nipotettavaa, josta pääkohdat ovat jo Wikipediassa.

Radio-ohjelmassa nostettiin esiin sotaan osallistunut ruotsalainen vapaaehtoinen upseeri, joka oli (kauhistus!) haudattu miehistön kanssa joukkohautaan. Vasta toisella kuuntelulla huomasin, että suomalaisetkin vapaaehtoiset mainittiin. Olin jo ehtinyt heittää vapaaehtoissotijoita tutkivalle Jussi Jaloselle kysymyksen "Ei kai Suomesta kukaan lähtenyt vapaaehtoisena sotimaan Tanskaan 1864?", mihin sain ytimekkään vastauksen: http://www.genealogia.fi/genos/64/64_152.htm

Jaksossa När entreprenörerna föddes alkoi Anita du Rietzin kirjan Kvinnors entreprenörskap under 400 år esittelysarja. Alun näkemykset 1600-luvusta ja 1700-luvusta lienevät relevantteja Suomenkin osalta, joten kirja on metsästyslistallani.

Legendhysteri när Erik den Heliges grav öppnas kertoi, että DNA-analysillä yritetään vahvistaa hypoteesia kuninkaan isän englantilaisuudesta. Sääli, ettei ensimmäisestä ristiretkestä jäänyt luihin jälkiä. DNA-analyysin rajoista menneisyyden tutkimisessa oli järkevää puhetta jaksossa Hur Hedenhös blev bonde. Tieteiden yhteistyössä syntyy hankauskohtia.

Fiksua puhetta oli myös sisarohjelma Forumin jaksossa Humanioras och historiens värde.