Sessio tarjosi mahdollisuuden saada vastaus ensimmäisellä kerralla roikkumaan jääneeseen kysymykseen siitä mikä erottaa etnografisen tutkimuksen muusta arkistotutkimuksesta, erityisesti historiantutkimuksesta. Heti aluksi luennoitsija tunnusti, että olimme etnografian reuna-alueella ja aivan kaikki eivät siis välttämättä ulota etnografian tekoa arkistoaineistoihin.
Luennoitsijan rajanveto etnografian ja historiantutkimuksen välille hieman hymyilytti minua. Hänen mielestään etnografia vaatii tutkijan tekemää tulkintaa ja hänen oivalluksiaan ja antoi ymmärtää, että jokainen historiantutkija tekisi samasta aineistosta samanlaisen tutkimuksen. Jännästi sitä vaan on esim. nuijasodasta saatu aikaan erilaisia tulkintoja jokseenkin samalla aineistolla.
Muistitieto oli lähempänä "oikeaa" etnografiaa. Sen pohdinnassa ei tullut mitään uusia oivalluksia. Palasi tosin mieleen (muistiin!) vanha muistihäiriöni.
Kurssin ryhmätyön etenemättömyys stressaa ja tekisi mieli jättää kesken jo nyt. Tänään luennolla 50%:n todennäköisyydellä.
Kuva:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti