tiistai 20. toukokuuta 2014

Museopäivä Hyvinkäällä

Viime viikko oli museoviikko ja sunnuntai varsinainen museopäivä. Selattuani viikon ohjelmaa eniten houkutteli Hyvinkää, josta olin kuullut enemmän kuin nähnyt.
Tutkimuksellisesti kiinnostavin kohde oli edessäni heti junasta poistuttuani. Siirtolaisuusinstituutin näyttelystä olin nimittäin oppinut, että Pohjanmaalta Hankoon junalla kulkeneet ovat joutuneet yöpymään Hyvinkäällä siirtolaismajatalossa. Näin siis myös todennäköisesti sukulaissiirtolaiseni.

Että asemarakennus oli "1861 rakennettu ja edelleen käytössä oleva", vahvistui Suomen Rautatiemuseossa. Enkä sieltä paljoa muuta saanutkaan irti, kun en ole junista ollut koskaan innostunut. (Mietintätehtävä: Olenko joskus innostunut museosta, jonka kohde ei etukäteen kiinnostanut?) Vetureita ja junanvaunuja oli katseltavana ja niistä oli pitkähköt tekstit luettavina. Lisää tekstiä oli Kasarmissa, jonka näyttelystä sai jonkinlaisen käsityksen rautatieläisten työn historiasta. Mutta heräsi myös&taas mieleen kysymys kuvien ja tekstin omaksumiseen sopivimmasta paikasta: seinä vai kirjan sivu? Ja mahtuuko samaan museoon rautatie, rautatieläiset ja rautatieläisyys?
Olin tulostanut Hyvinkään verkkosivuilta kävelyoppaan, joka oli miun-maun-mukainen reitittömyydessään. Se olisi tarjonnut suunnistustehtäviä ajan täytteeksi, mutta aikatauluuni ei jäänyt aukkoja. Siirtyessäni kohti villatehdasta ehdin sentään noteerata 1896 rakennetun rukoushuoneen, ihailla yhdestä pisteestä kolmea kaunista 1930-luvun liiketaloa ja ihmetellä paikkakunnan obeliskia. (Vasta tätä kirjoittaessani huomaan, että oppaassa Rautatiemuseon alueella sanotaan olevan "entinen Hangon Hyvinkään asema". Eli siirtolaiset kohtasivatkin sen vai senkin? Varmuuden vuoksi otos esille.)

Valvillan tehdasmuson kuvauksia olin lukenut verkosta, mutta en ollut kiinnittänyt huomiota sijaintiin "pienessä palokalustorakennuksessa" eli museon fyysinen koko pääsi yllättämään. Sisällön laadussa ei ollut moittimista, mutta turistien kuluttajasuojan nimissä voisi olla hyvä, jos museoiden sivuilla olisi esillä minimiläpikävelyaika ja optimitutustumisaika?

Samassa tehdasympäristössä on kaupunginmuseon pieni näyttelytila, jossa on nyt esillä katsaus Lotta Svärd-liikkeeseen. Mukana esineitäkin ja marginaalisesti tutkimuksiani sivuten kuvia "Napparin Tigerstedtien" miniästä, joka oli myös nykyisen asuintaloni entinen asukas. Ympäri mennään ja yhtenään törmätään.

Villatehtaalla (sovitusti) treffaamani paikkakuntalainen tuttuni pyöräytti minut tehtaalaisten asuinalueen kautta katsomaan parantolan puistoa ja Lars Sonckin kärsinyttä jugendarkkitehtuuria. Tuttavani kokoamassa prujussa mainitaan parantolan potilaista Saima Harmaja.

Molemmista materiaalipaketeista jäi kohteita katsastamatta, mutta karkasin kolmen ja puolen tunnin jälkeen Helsingin junalle. Koin yleissivistyneeni.

1 kommentti:

Nimetön kirjoitti...

Hei Kaisa! Hangon radan Hyvinkään asema eli Hyvinkään 'uusi asema' oli käytössä vain pari vuotta, kunnes valtio lunasti rautatien. Eli siirtolaiset tulivat pääradan asemalle ja lähtivät sen takaa ns. Hangon laiturilta eteenpäin.
T.Marina