Eilen esittelemäni romaani Matkalla maisteriksi ei ole mukana tuoreessa Joen Kuortin kirjassa Yliopistoon! Kaunokirjallisia kuvauksia akateemisesta maailmasta. Vaikka siinä esitellään 55 teosta, päämääränä ei ollut "järjestelmällinen ja kattava esitys yliopistoa ja akateemista maailmaa koskevasta kaunokirjallisesta tuotannosta saati historiallisesta ja oppihistoriallisesta kirjoitteluista."
Sen verran järjestelmällinen Kuortin esitys kuitenkin on, että alun perin Acatiimissa julkaistut jutut on järjestetty kuvaamansa ajan mukaan. Ja kattavuutta on niin paljon, että mukana on enimmäkseen tekstejä, joista en ollut koskaan kuullutkaan. Alkaen ensimmäisestä, Yrjö Koskisen Olavi Maununpoika Pariisissa.
Sukututkimukselleni merkityksellisestä 1600-luvun yliopistoelämästä uusia tuttavuuksia olivat Larin-Kyöstin eeppinen runoelma Turun teinejä, joka täytyy hakea käsiin kokonaisuudessaan. En myöskään koskaan ollut kuullut Jalmari Finnen 1600-luvulle sijoittuvasta esikoisromaanista Ylioppilaita.
Mutu-tuntumani 1700-luvulle sijoitettujen suomalaisten historiallisten romaanien vähyydestä sai vahvistusta kun vertaa sille varattujen sivujen määrää eteen- ja taaksepäin. Franzénin vuonna 1801 kirjoittaman runon lisäksi Kuortti esittelee kaksi ruotsinkielistä kirjaa. Malte Perssonin Edelcrantz förbindelser on käynyt minulla kirjastosta kääntymässä, mutta riikinruotsalainen Carin Burmanin Min salig bror Jean Hendrich oli tuntematon. Ja jääneekin sellaiseksi, sillä ilmeisesti Turku ja Suomi ei ollut päätapahtumapaikkana.
Loput kirjasta selausluin huolettomammin. Hieman ihmettelin, että Karl August Tavaststjernan kirjaa Lapsuudenystävät (1886) Kuortti kutsuu "ensimmäiseksi suomenruotsalaiseksi romaaniksi". Ilmeisesti näin on sanottu Kuortin lähteessä eli Nya Pressenin arvostelussa. (Kuortin kirja on kiitettävästi varustettu lähdeviitteillä.) Joko arvostelija tai Kuortti on siis tarkoittanut suomenruotsalaisella romaanilla jotain muuta kuin Suomessa ruotsiksi kirjoitettua romaania. Sillä pidetäänhän Suomen ensimmäisenä romaanina Fredrika Wilhelmina Carstensin vuonna 1840 ilmestynyttä kirjaa
Murgrönan, joka ilmestyi suomeksi vuonna 2007. Carstens oli nipin napin syntynyt Ruotsin vallan alla, joten ei aidosti suomenruotsalainen? Eikä mikään/kukaan vuosien 1840 ja 1886 välillä.
Apropoo, ruotsinkieliset ja yliopisto. Onko näillä Espalla kävelevillä mimmeillä (Nils Wasastjerna: Flanörer på Norra Esplanaden i april 1891. slsa1209_19) päässään joku ylioppilaslakin joku muoto vai muu ryhmätunnus?
2 kommenttia:
Heillä on päässään naisten ylioppilaslakki 1890-luvulta. Naiset pääsivät vihdoin yliopistoon 1897 lähtien ilman erityislupaa. Lakkia ei käytetty kauan, 1900-luvun alussa muodissa oliv jo "miesten malli" (olen nähnyt kuvia esim. vuodelta 1905 jossa naiset käyttävät jo "nykyistä" lakkimallia, siis).
Kiitos!
Lähetä kommentti