 |
| Pihakiveystä. Kuva: Katja Vuoristo, Museovirasto |
Tammi-maaliskuussa tutkittiin Presidentinlinnan sisäpihaa Museoviraston arkeologisin kaivauksin. Siis Suomen kansalaisten omistamaa kohdetta veronmaksajien rahoilla.
Hieman harmistuin, kun
Suomen Tasavallan Presidentin verkkosivujen uutinen 21.2.2013 kaivauksista oli kuvitettu kuvilla, joiden tekijänoikeuksien haltijaksi on merkitty "Tasavallan presidentin kanslia". En keksinyt mitään syytä, mikseivät nämä voisi olla "vapaata riistaa" eli PD tai CC0-merkittyjä. Kansliaan 26.2.2013 lähettämäni kysely ei ehkä ollut selkein mahdollinen. Vastaus tiedottajalta 12.3. kuului
Tasavallan presidentin kanslia ei myy valokuvia. Tekijänoikeus on merkitty näkyviin mm. siksi, että kuvien käyttö markkinointi-, mainonta- tai muihin kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Kuvapyyntöihin yleishyödyllisiä tarkoituksia varten suhtaudumme hyvin myötämielisesti.
Eli voisivat käyttää Creative Commons lisenssiä CC-BY-NC ja tehdä kaikkien elämän helpommaksi.
 |
| Kuva: Maija Helamaa, Museovirasto |
Eilen julkaistiin samasta kaivauksesta
Museoviraston tiedote kuvineen, joiden käyttöehdot selvällä suomella.
Nämä kuvat on tarkoitettu vain tiedotusvälineiden käyttöön. Muu käyttö on kielletty.
Eli Jessica Parland-von Essenin vielä selvemmäksi suomeksi kääntämänä
Mutta voinhan minä olla niin tyhmä, että kuvittelen tämän blogin tiedotusvälineeksi? Ja jään odottelemaan Museoviraston reklamaatiota ja/tai seuraavan tiedotteen tarkempaa kuvien käyttörajausta...
Alla kuvista mielenkiintoisin. Fajanssiastioiden palat on tulkittu pelimerkeiksi. Tuunausta ja kierrätystä 300 vuotta sitten.
 |
| Kuva: Maija Helamaa, Museovirasto |
1 kommentti:
Kuvia arkeologisilta kaivauksilta löydetyistä esineistä "pantataan" yleensä sen vuoksi, että julkaisuluvat saaneet tutkijat haluavat tutkia/julkaista löydöt ensin ja vasta sen kautta vapauttaa ne muiden tutkijoiden käyttöön. Tilanne on aina ongelmallinen silloin kun löytö on esim. nk "sensaatio", josta tiedotetaan nopeasti heti löydön jälkeen ja varsinainen tieteellinen julkaisu tulee vasta myöhemmin. Näissä tapauksissa esim. lyhyen ei-tieteellisen jutun kirjoittava toimittaja saa julkaista kuvan sanomalehdessä mutta kollega, joka tuoreeltaan haluaisi kommentoida löytöä omassa artikkelissaan, ei pääsääntöisesti saa tehdä sitä (ennen kuin löydön tutkija-julkaisija on tehnyt varsinaisen julkaisun). Tässä maastossa blogit kyllä useimmiten sijoittuvat tiedotusvälineiden kanssa samaan kategoriaan.
Lähetä kommentti