sunnuntai 12. toukokuuta 2013

12.5.1906

Sukututkijoille on tuttu juttu, että monet suomensivat sukunimensä 12.5.1906. Päivän Suomalaisessa Wirallisessa Lehdessä on 57 sivua, joista 51 täyttyvät tiuhaan ladotuista muutosilmoituksista. Mutta ei ole tullut monelle mieleen miettiä miten "ennen internettiä" saatiin tällainen joukkohanke aikaan. Poikkeuksena Pertti Vuorio, joka esitti kysymyksen SukuForumilla pari viikkoa sitten.

Yhteistyöllä ja sanomalehdillä saatiin selville, että
Oli paikallisia nimenmuutoskomiteoita, jotka lähettivät tiedot keskuskomitealle Helsinkiin ja sitä tietä menivät Wiralliseen lehteen. Kaiketikin tuo paikallinen komitea jotenkin ”valvoi” muutoksia.
Samassa yhteydessä löysin Uudenkaupungin Sanoman numerosta 24.4.1906 kuvauksen, joka on käyttökelpoinen muihinkin ajan nimenmuutoksiin. Näitä yksityiskohtia on monesti kyselty sukututkijoiden palstoilla, mutta yhtä hyvää kuvausta en aiemmin ollut nähnyt.
Tavaksi on tullut ja sitä tapaa on jokaisen noudatettava kaikenlaisten itselleen ja muille ehkä sattuvain kirkollisten selkkausten välttämiseksi, että nim. nimenmuutos ensi tilaisuudessa toimitetaan merkityksi sen seurakunnan kirkonkirjaan, johon nimensä muuttanut kuuluu. Tällöin ovat kirkkoherranvirastot vaatineet nähtäville viimeisen niistä virallisen lehden numeroista, missä nimenmuutos on saatettu julkisuuteen. Joka, esim. pääkaupungin kaksikielisen seurakunnan kirkkoherranvirasto on vaatinut, että ilmotus on julkaistu niin kuin viralliset kuulutukset yleensä: kolmasti kummankielisessä virallisessa lehdessä. Toiset kirkkoherrat ovat tyytyneet vähempäänkin ilmottamiseen, koska useat lakimiehetkin ovat selittäneet, että nimenmuutos on toista laatua kuin ne asiot (esim. konkurssivalvonta, viranhakuaika y.m.), joista monen aineelliset y.m. edut riippuvat ja joista sen vuoksi kolmasti kuuluttaminen on säädetty.

Näiden tavanmukaisten ilmotusten lisäksi on virkamiesten noudatettava erästä Keis. senaatin tätä asiaa koskevaa kiertokirjettä, joka v. 1894 on lähetetty hovioikeuksille, Suomen silloisen sotaväen päällikölle, kuvernööreille, yliopistolle, tuomiokapituleille ynnä muille hallituslaitoksille ja viranomaisille. Siinä senaatti määrää, että "virka- tahi palvelusmies", joka ottaa toisen nimen kuin minkä hän yleiseen palvelukseen astuessaan on ilmottanut "älköön sellaista nimeä virka-asioissa käyttäkö tahi käytettäkö, ennenkuin nimenmuutos on asianomaisessa virastossa ilmoitettu".
P.S. V. Kilpinen: Vähän Suomalaisista suku-nimistä (Suomi 1857)
P.S. 2 Blogiarkeologiassa löysin vanhan kirjoitukseni Sukunimet kartalle, johon linkitetty  Yleisimpien sukunimien luettelo kunnittain (pdf-tiedosto) edelleen aukeaa.

2 kommenttia:

Mari Jalava kirjoitti...

Kiitos hyvästä selvennyksestä. Omakin sukunimi on peräisin tuosta Snellmanin 100-vuotisjuhlan aikaansaamasta "liikkeestä". Davidsson muuttui Jalavaksi. Siteerasit Uudenkaupungin Sanomia noilta ajoilta. Laitan linkin ylläpitämiini Uudenkaupungin museon Facebook-sivuihin, jossa on pari kuvaa kyseiseltä päivältä (12.5.1906) Uudessakaupungissa. Samassa kuvakansiossa siis pari muutakin. Mukavaa Snellmanin päivää!
https://www.facebook.com/photo.php?fbid=10150174235813546&set=a.187227203545.126957.187196723545&type=3&theater

Kaisa Kyläkoski kirjoitti...

Kiitos kommentista. Näinkin 12.5.1906 kuvanne, komea on.