Eva Ahl-Waris raportoi på svenksa myös perjantaisesta kirjeseminaarista.
Paula kertoi häkään vuonna 1833 Turussa kuolleista. Anneli tarkasteli hukkumiskuolemien yleisyyttä. Kaisa totesi, ettei mikään muutu:
Suosittelen lukemaan historiankirjoja selkeästi nykypäivän näkökulmasta, se avaa silmät havaitsemaan, ettemme me ole esivanhempiamme kummempia, vaikka päreen ja puhdetöiden sijasta vietämme iltamme Facebookissa. Ja tämä silmien avaaminen taas antaa tervettä perspektiiviä maailman tapahtumiin.
Vapriikin blogissa ensimmäinen kuva Pirkkalankylän kaivauksista ja lisää luvassa.
Sveaborg-projektin blogissa Annaliina Granqvist kertoi mielenkiintoisesta 1700-luvun hahmosta.
Nautelankosken museolla Riku Kauhanen oli saanut tiedustelun ja kirjoitti nyt Muolaasta.
Vantaan kaupunginmuseo on aloittamassa Kirkonkylän monitieteellistä tutkimusta.
Mikael Pentikäisen kolumni Hesarissa 7.10.oli jäänyt minulta painettuna huomaamatta. Oikeaa asiaa: "Kylähistoria on tärkeää maailman parantamista. Se vahvistaa yhteisöjä ja lisää osallisuuden tunnetta. On hienoa, että kyläkirjoja yhä syntyy."
Ida-Maria mietti autioituvia taloja. Kenkä kulki Järvenpään kulttuuripolulla.
KB:n Vardagstryck esitteli kaksi sirkusjulistetta 1800-luvulta.
Matt kirjoitti in English venäläisten elokuvien käyttämisestä Venäjän historian opetuksessa.
Thomas Brand luki Pekka Kantasen tietokirjan Aikamatka pörssiin: Osakekirjat kertovat. Suketus luki Gustav Björkstrandin kirjan Maria Åkerblom – Elämän ja kuoleman lähettiläs.Otto Aura luki (kriittisesti) Tenho Pimiän kirjan Sotavankileiri N:o 23. Kuolemaa, kulkutauteja ja rautatienrakennusta. Sannabanana luki Pentti Virrankosken tiiliskiveä Suomen historia: maa ja kansa kautta aikojen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti