Tunnelmakuva Swedish National Heritage Board, Flickr
Lomalla kirjapinon reduktointi eteni. Nakkasin parin englanninkielistä tiiliskiveä lukemattomina kierrätyskassiin. Ja luin lyhyimmän pinosta löytyneen kirjan. Historiska museetista ostamani Resor i tid och rum koostui 50:stä A4-kokoisesta sivusta, joista monet olivat kuvia.
Kyse ei kuitenkaan ollut hötöstä sisällöstä vaan syvennyksestä museon esihistorianäyttelyn "transithalli-osioon" (virallisesti Forntiden, del 2). Olisin halunnut kotiin jotain näyttelyn alkupuolesta, mutta kun mitään ei siitä ollut niin ostin sitten tämän vihkosen. Joka joutui odottamaan turhan kauan lukemista.
Julkaisu koostuu 27 itsenäisestä tekstistä, jotka on ryhmitelty teemoihin, joista ensimmäinen on "minne olet matkalla?". Siinä tuotiin esiin sekä kulttuurisia kontakteja että varsinaista liikkumista. Eniten ajatuksia herätti Jackie Taffinderin artikkeli keramiikasta. Hän selitti, että nykyisen Etelä-Ruotsin asukkaat olivat kauan tekemisisissä keramiikkaa käyttäneiden kanssa ilman, että itse aloittivat astioiden tuotantoa. Taffinder argumentoi, että kyse ei ollut taidon vaan tahdon puutteesta. Jonain päivänä saviastiat sitten olivat käyttöönoton arvoisia.
Toinen teema on "kenen kanssa elät?". Siinä esitettiin melko reippaita oletuksia kivi-, pronssi- ja rautakauden perhemalleista ja sukupuoli-identiteeteistä. Parhaiten jäi mieleen Jonathan Lindströmin tekstin lopetus, jossa hän totesi, että kivikauden perheolot ovat voineet olla joko helvetillisiä tai paratiisinomaisia. Hän arveli oluen väärinkäytön olleen yleistä ja epäilee naisten luurankojen vaurioiden olleen perheväkivallan seurausta. Muistuttaa lopuksi, että rakkaudesta ei jää jälkiä.
Kolmas teema "mikä ohjaa elämääsi?" käsitteli vesistöistä löytyneitä uhrilahjoja eli uskonnollista elämää. Lopuksi etnologi Lena Kättström-Höök toi uskomusten maailman lähemmäs nykyaikaa muistuttaen omista taikauskotaipumuksistamme.
Neljäs teema "kuinka suuri on maailmasi?" tuntui päällekkäiseltä ensimmäisen kanssa eikä oikein avautunut. Mutta Katty H. Wahlgrenin tekstistä sain vihdoin tietää minkälaisessa ympäristössä viime kesänä näkemäni Norrköpingin kalliokaiverrukset olivat tekoaikanaan. Sosiologi Sören Olsson valaisi nykyajan kautta sitä, että kenenkään maailmankuva ei ole kaikenkattava.
"Miten järjestät maailmasi?" selosti kahdella artikkelilla kronologisten kausien ja esinetypologian taustoja. Molemmat korostivat sitä, että ajatusmalleja on luotu omana aikanaan, eikä niitä pitäisi ajatella annettuina ja oikeina. Vanhojen ajatusmallin kyseenalaistamista korosti myös osio "kuka kertoo historiasi?" Vihkosen lopussa oli kaksi aukeamaa tietoa arkeologisista kaivauksista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti