Jos tutkii tiettyä ihmistä tai perhettä, joka asuu pitkään samalla maatilalla, on hyvä idea katsoa kartasta missä kyseinen tila sijaitsee. Ei kannata tyytyä siihen, että yksinäistilan tai kylän nimi on merkitty esimerkiksi GT tiekartastoon, vaan pitäisi etsiä käsiinsä mahdollisimman varhaisia (tai tutkimusajankohdan läheisiä) karttoja digitaalisista tai reaalimaailman arkistoista.
Sillä tavalla voi välttää sen, että vasta paikan päälle tultuaan tajuaa, ettei tiedä missä talo on ollut.
Eikä kirjoita käsikirjoitukseen liirum-laarumia siitä, että perheen lapset ovat polskineet merenlahdessa, kun talo on JÄRVEN rannalla.
(Alla näkyvää 1700-luvun lopun karttaa viime viikon lopulla tilatessani Arkistolaitoksen Astia-tilaussysteemi toimi hämmentävän helposti ja nopeasti. Tutkimussalissa tilaukseni joukkoon oli sijoitettu toisen asiakkaan kartat, mutta se on toinen juttu se.)
P.S. 1. Kartoista valokuvia ottaessa voisi myös olla hyvä idea ottaa valokuvat niin, että mittakaava tulee mukaan. Täytyy joskus kokeilla.
P.S. 2 Kodin kirjahyllystä kaivoin jälleen kerran esiin Suomen karttakirja 1799:n. Käsittääkseni samat kartat ovat verkossa ilmaiseksi sekä Doriassa että Kotuksen sivuilla, mutta eivät aivan yhtä tarkkoina.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti