Selvää historiaa edusti kirjan toinen essee Humanisti kapitalistien puolesta, joka selosti Henrik Gabriel Porthanin taloudellista ajattelua. Tämähän konkretisoitui Kravin kanavalla, kuten vasta muutama viikko sitten sain tietää. Aikamoinen sattuma törmätä aiheeseen toistamiseen näin pian.
Essee 10 000 vuotta Nokian kehitystyötä resonoi moneen ajatukseen viimeisen puolen vuoden ajalta. Mitä ovat suomalaiset, miten menneisyyttämme on hahmotettu? Nenonen korostaa eri aikojen siirtolaisten sulautumista väestöön ja saman ajatuksen olin aivan äskettäin kuullut Jason Laveryn luentosarjan viimeisellä luennolla.
Kyseisestä sarjasta ehdin tänä vuonna lisäksi kuuntelemaan vain kertauskurssina kakkosluennon, jossa käsiteltiin Suomen historia Ruotsin osana. Säätyjä esiteltäessä eräs suomalainen kuulija veti herneen nenään sanan peasant käytöstä suomalaisten talonpoikien yhteydessä. Lavery selitti sen historiankirjoituksessa tarkoittavan toista kuin yleiskielessä. Nenonen puolestaan kirjoittaa
"Peasant tarkoittaa 'epävapaata moukkaa'. Oikea käännös on yeoman, joka tarkoittaa 'itsenäistä tilallista'."(s. 160)Samainen hernenenäinen luennoi tauolla vieressään istuvalle romanien historiasta. Että heitä oli karkotettu Ruotsista Suomeen, mistä on todisteena ruotsinkieliset sukunimet. Just joo, oli hiljainen kommenttini jälkiosaan. Ensimmäisestä en olisi osannut sanoa juuta enkä jaata, mutta Nenosen katsaus Kulkijakansa maantiellä ei moisesta liikkeestä ainakaan kertonut. Oli hyvä katsaus romanien historiaan Euroopassa ja Suomessa. Koska aihe minua ilmeisesti kiinnostaa, pitäisi kai tarttua Panu Pulman kirjaan Suljetut ovet. Pohjoismaiden romanipolitiikka 1500-luvulta EU-aikaan.
p.s. En pitänyt Nenosen kirjassa termin naistutkija käytöstä (s. 19, 212) kun yhtään miestutkijaa ei osunut silmiini. Kontekstista ei tosin selviä, tarkoitettiinko naisia tutkivaa vai naista. Vai nimenomaan henkilöä, joka on molempia?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti