Säädöksiä ja asetuksia

Arkistolaitoksen digitaaliarkiston uutuuksien seuraaminen muuttui seurakuntien arkistojen massadigitoinnin myötä jokseenkin tylsäksi. Lähinnä on tullut kiinnitettyä huomiota kirjojen nimien standardien puutteeseen. (Tuttavani huomautti, että väkilukutaulut ovat joissain seurakunnissa kuolleisuusluetteloita tms.)

Aina kannattaa kuitenkin pitää silmät auki. Pelkällä vilaisullakin on huomannut, että kirkonarkistoissa on varsin monipuolista aineistoa. Eli oman tutkimukseen liityvän/liittyvien seurakunnan/seurakuntien aineistoluetteloon vilkaisu ei ole huono idea.

Tuon olin tosin tiennyt ennenkin, vaikka en joka välissä ole muistanut. Uutuuslistabongauksista saatu täysin uusi tieto sen sijaan oli, että joissain seurakunnissa on tallessa luetteloita saarnastuolista luetuista lakiteksteistä ja itse tekstejäkin. Eli laajempaa aluetta koskevaa asiaa, joka on esitelty siinä naapuriseurakunnassakin, jossa paperit eivät ole säilyneet.

Kari Tarkiaisen kirjassa Januksen kahdet kasvot (2003) on artikkeli Säädöksiä suomeksi Ruotsin aikana, josta selviää, että

Esivallan käskyt ja plakaatit luettiin kirkkojen saarnastuoleista jumalanpalveluksen jälkeen kirkkoon kokoontuneelle seurakunnalle tai sitten kuuluttaminen tapahtui käräjillä. Suomalaisissa valtiopäiväasetuksissa vaadittiin, että asetustekstit luettaisiin useita kertoja, tärkeimmät niistä joka vuosi, ja niissä valitettiin, että viranomaiset muka mielellään pitävät salassa määräyksiä, jotka olivat tavalliselle kansalle edullisia, mutta hankalia viranhaltijoille. Kuuluttamisen jälkeen asetukset hautautuivat kirkonarkistoihin.

Eli tällaisia asetuksia kirkkoherraesi-isäni lukivat ääneen ja kaikki-muut-esivanhemmat kuuntelivat korva tarkkana. Konkreettinen kosketus arkielämään, joka ainakin itseltäni oli vielä muutama kuukausi sitten täysin hukassa.

Kuvitus poimittu polulta Eurajoen seurakunta > Eurajoen seurakunnan arkisto > Valtion viranomaisten kirjeet ja päätökset > Kuninkaallisen Majesteetin asetuksia, julistuksia ym. 1664-1806