keskiviikko 6. lokakuuta 2010

Luin sisustuskirjoja

Hypähti mieleeni, että olikos se niin, että ennen vanhaan räsymaton tapaiset kudonnaiset olivat vuodevaatteita? Lainasin kirjastosta Toini-Inkeri Kaukosen Kyynärä pohjaa, kortteli raitaa ja sain myönteisen vastauksen. Heh, suomalainen aikamatkaaja menee pari sataa vuotta taaksepäin ja alkaa avuliaasti levittää räsymattoa laittialle ja emäntä kysyy "nytkö sinä jo nukkumaan menet?"

Kirjassa oli valokuva räsypeitteiden alla nukkumisesta ja tekstin mukaan ne olivat makuualustoina ja peitteinä käytössä vielä pitkälle 1900-luvulle. Räsykudoksista on varhaisimmat maininnat varsinais-suomalaisissa perukirjoissa 1700-luvun alussa. Jusleniuksen sanakirjassa 1745 nuckeri on kyllä selitetty "av lappar ihopsatt täcke", joka kuullostaa enemmän tilkkupeitolta kuin kudotulta tuotteelta.

Räsymatot lattialla yleistyivät 1800-luvun ensipuoliskolla säätyläisten kodeissa ja 1800-luvun loppupuolella talonpoikien kamareissa ja myöhemmin saleissa ja tuvissa. Ennen kuin sain Kaukosen kirjan käsiini tein sanomalehtihakuja, joissa kaikki varhaiset osumat olivat varkausilmoituksia Helsingistä; räsymatot siellä yleisempiä, varastamisen arvoisia vai turhan usein lukitsemattomissa eteistiloissa?
  • 23.3.1863 16 kyynärää "såkallade trasmattor" eli niin kutsuttua räsymattoa (Finlands Allmänna Tidning 31.03.1863).
  • 15 kyynärää pitkä ryysymatto lukottomasta portuvasta (Suometar 15.3.1865 )
  • 11.11.1866 kaksi ryysymattoa lukitusta kellarista (Suometar 19.11.1866)
  • 27.11.1867 noin 10 kyyn. pitkä ryysymatto lukitsematomasta porstuasta ( Suomalainen Wirallinen Lehti 6.12.1867 )
  • Helsingissä 26.3.1868 ryysymatto avonaisesta porstuasta (Suomalainen Wirallinen Lehti 4.4.1868 )
  • 6.1.1869 noin 9 kyynärää pitkä ryysymatto rappuholvista (Suomalainen Wirallinen Lehti 16.1.1869 )
  • 21.9.1869 3 viirukasta ryysymattoa lukitsemattomasta konttorista (Suomalainen Wirallinen Lehti 2.10.1869 )
Toinen kirjastosta lainaamani sisustuskirja oli tänä vuonna ilmestynyt Leena Sammallahden ja Marja-Liisa Lehdon Kalusteita kamareihin. Suomalaisten keinutuolien ja piironkien historiaa. Hieno kirja ja hyvä aihe. Selväksi käy keinutuolin vahva asema suomalaisessa kulttuurissa, vaikka se vasta 1800-luvulla onkin alkanut yleistyä. Ikäni muistan esikoistaan odottaneen ystäväni toteamuksen "Sanoin miehelleni, että ennenkuin talossa on keinutuoli, en synnytä!"

1 kommentti:

Villiviini kirjoitti...

Minä muistan oikein hyvin sen kun olimme sukulaisvierailulla joskus 50-luvulla. Mummini vanhin sisko oli vielä elossa, mutta makasi pienenä, hiljaisena mummuna tuvassa. Ihmettelin kovasti, miten se Ainu-täti maton päällä makasi. Talo oli varakas, mutta isäntä itara.