Ångerman Sjösängissä

Procopaeus-suvun alkuvaiheisiin on sekoittunut Pohjan pitäjän Sjösäng, jossa Henrik Procopaeus syntyi vuonna 1630. Victor Procopén tulkinnan mukaan tilaa tuolloin isännöinyt Lars Olofsson oli Henrikin äidin Margareta Larsdotterin isä.

Sjösäng on Pohjanpitäjänlahden itärannalla, muutaman kilometrin päässä Pohjan kirkolta ja isolta rantatieltä. Sjösängin ratsutilan oli muodostanut vouti Olof Ångerman vuoden 1580 paikkeilla kolmesta ostamastaan talonpoikaistalosta. Ångerman oli siirretty Uudellemaalle Virosta 1570-luvulla ja toimi Raaseporin läänin voutina 1580-1590. Tai sitten ei. Kiuasmaalla: "Olavi Antinpoika Ångerman Palveli Juhana-herttuan tallimestarina 1562-63, Porvoon alivoutina 1563-68, Kyminkartanon alivoutina 1572-73, Porvoon läänin voutina 1577-82 (toistamiseen 1586-90), laivanpäällikkönä 1584-85 sekä Aksel Kurjen lippueessa ratsumiehenä 1594. Verovapaus Pohjan ja Lohjan pitäjissä oleviin tiloihin 1582-85. Kiuasmaa 1962, 563."

("Arvid Eriksson Stålarm tillkännager för Arvid Henriksson Tavast till Wesunda, att Kongl. M:t befallt Olof Ångerman vederkänna alla Arvid Henrikssons gods i Tenala socken." 22 Februarij Anno 88., Några historiska urkunder, meddelade af Joh. Es. Waaranen. Suomi 1859 s. 47-114)

(Näin piika Helga Jakobsdotter kertoo Espoon kuninkaankartanon asioista uudelle pikkupiialle Karin Nilsdotterille armon vuonna 1590: ... "Ja viime vuonna hankki kunnia-arvoinen vouti Olof Ångerman 12 kannullista reininviiniä arvovaltaisille vierailleen. Hän kuulemma maksoi viinistä 6 taalaria.")

(Snappertunan Kjulbölen Östergårdissa "Olof Ångerman står 1600-01 som namn för det fortfarande öde hemmanet. Han hade 1577-90 verkat som kronans fogde över den utanför grevskapet behållna delen av Raseborgs län, var tydligen en av de ej få herrskapstjänare som hugnades med ödesgods; ovisst är om han någonsin bodde här.")

Olof Ångermanin vaimo oli nimeltään Kerstin ja tämä oli todennäköisesti Raaseporin kihlakunnan maavoutina 1550-luvulla toimineen Henrik Henrikssonin tytär. Henrikin sukutilasta Dönsbystä päätyi neljäsosa Kerstinin kuoltua hänen pojalleen Lars Olofsson Ångermanille.

Olof lienee kuollut 1590-luvun lopussa. Vuonna 1600 Sjösängiä isännöi hänen poikansa Jöran Olsson, vuonna 1606 sitä hallinnoi leski Kerstin, joka oli tähän mennessä menettänyt kaksi poikaansa "Liivinmaan sodassa", Wittensteinissä (nyky-Virossa Paide). Todennäköisesti vuoden 1604 tapahtumissa, joissa oli mukana Arvid Stålarm ja muita suomalaisia joukkoja. (Kuvaus: Förhandlingar och uppsatser 19)

Verokirjanpidossa on Sjösängin kohdalle merkitty vuodesta 1603 alkaen Lars Olofsson, Olof Ångermanin poika. Hän häviää Pohjan Sjösängistä vuonna 1632 (lukuunottamatta maakirjakirjauksia) ja ilmaantuu Uskelan Pahkavuorelle vuoden 1634 henkikirjaukseen. Pahkavuorta kutsutaan hänen säterikseen, mutta vuoden 1639 kohdalle on tehty merkintä, että aatelisuus on kyseenalaistettu. Lars oli yrittänyt omaksua äitinsä säädyn? Dönsbyn Henrik Henriksson esi-isä oli nostettu aatelissäätyyn vuonna 1467.

Lähteet:
SAY Pohja, Kisko 1580-1599 s. 26, 1600-1619 s. 23, 1620 - 1639 s. 24
SAY Uskela, Pertteli 1634 - 1653 s. 104, 1654 - 1673 s. 96
Victor Procopé: Om släkten Procopé
W von Koskull: Pohjan pitäjän historia II osa. 1600-luku ja 1700-luvun ensi vuosikymmenet. 1966 s. 46
Pentti Renvall: Virkakierto Suomen voutien piirissä 1500-luvulla. Hist. Ark 1940 s. 318-336
Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill stora ofreden. 1909 s. 91
(Juha Sinivaaran Dönsby-sivu)