Satakunnan museo on aloittanut uuden julkaisusarjan Luontotalo Arkin julkaisuja kirjalla Vihreä perintö - Satakunnan historialliset puistot ja puutarhat. Sivun 13 kartasta näin, ettei mukana ollut "omia" juttuja... paitsi "Tuorsniemen pappilan puutarha."
Hanna Jaakola aloittaa sen esittelyn sivulla 21 viittaamalla pappiloiden puutarhakulttuuriin. Lopussa puhutaan pappiloiden puutarhojen katoamisesta. Kuitenkin tarkasti tekstiä lukemalla huomaa, ettei Tuorsniemen Pappilan tila ollut koskaan pappila eli papin virkatila. "Asukashistoriasta käy ilmi, ettei Tuorsniemen pappilan tila ollut aina pappien omistuksessa." "1600-luvun loppupuolella tila sai nimekseen Pappila." Miksi sekoittaa pappilakäsitettä mukaan ollenkaan? Puutarha, josta puhutaan, oli Eversti af Lefrénin toteuttama 1800-luvun alkupuolella.
Gregorius Thomae Arctopolitanuksen (suku)tutkijoille tämä Tuorsniemen tila on merkityksellinen, sillä erinäisissä esityksissä sanotaan hänen vaimonsa Agneta/Aune Matintyttären olleen "Tuorsniemestä". Käsitys on voinut muodostua esim. vuoden 1680 käräjäpöytäkirjasta, jossa Kotivuoren litteroinnin perusteella sanotaan "Kyrckioheerden i Birckala Högwällärde Mag: Isaacus Stenius lät nu första gångon opbiuda Torssnääs Ryttare hemman som honom förmedelst sin Hustro H:o Catharina Greelsd:r efter hans Swärmodher till arfz fallit är."
Kuitenkin, lainaten edelleen Kotivuoren työtä, Ulvilan käräjiltä 1639, "Begerade Kyrckieherden i Biörneborgh Wördigh och Wällärde her Grels Thomæ optage eeth ödes hemman i Torsnäs ... der Påfuall Ollsson senest hafuer Skathadt af"
Ei tietenkään ole mahdotonta, että Gregorius olisi halunnut tämän autiotilan haltuunsa siksi, että vaimolla oli sinne sukusiteitä. Siitä ei vaan ole mitään todisteita.
Jos kaukaiset sukulaiseni eli Gregoriuksen jälkeläiset innostuvat hakeutumaan entisen "sukutilan" maille, niin Jaakolan artikkelista ei saa kovin suoria ohjeita. Viimeisellä sivulla (s. 25) todetaan "Tuorsniemen pappilarakennuksesta on edelleen olemasssa eteläinen pääty." Tarkoitettaneen sivulla 23 mainittua "Tuorsniemen Pappilan päärakennusta", joka on nykyään Friisin tilan päärakennus, jonka rakenteista osa on 1780-luvulta. Silloin tilan omisti Porin pormestari Lars Sacklén.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti