maanantai 29. helmikuuta 2016

"liittyen museoiden sähköisten aineistojen käyttöoikeuksiin"

Museoalalla töissäoleva tuttavani kuulutteli tänään somessa, etä "jos jollakulla on jotain ihan mitä tahansa kommentoitavaa liittyen museoiden sähköisten aineistojen käyttöoikeuksiin ennen kaikkea loppukäyttäjän näkökulmasta, minulle saa laittaa viestiä." Ja tägäsi nimeni vielä perään varmuuden vuoksi.

Toistoksihan tämä menee, mutta kun vuonna 1873 vuonna kuolleen Robert Wilhem Ekmanin piirrustuksen yhteydessä lukee "Kuva: Kansallisgalleria / Tuomi, Henri. Tekijän- ja lähioikeudet © Taiteilijat, valokuvaajat, muut tekijänoikeuden omistajat, Kuvasto ry ja Kansallisgalleria." niin en kyllä ymmärrä muuta kuin valokuvaajan tekijänoikeuden. Avoimuuden nimessä voisi julkistaa valokuvan ottoajan, sillä kun kyseessä ei ole teos niin tämänkin tekijänoikeus vanhenee 50 vuodessa.

Esim Turun museokeskus on avannut esinekuviaan Finnassa lisenssillä CC BY-ND 4.0. Tahtoo sanoa, että kunhan ei jaa muokkaamaansa ja kertoo lähteen niin saa käyttää miten haluaa. Eli jos haluaisin käyttää kuvia värittöminä kirjankuvituksessa, siihen pitäisi kysyä erikseen lupa. (Juu, Finnassa sanotaan, että kuvat eivät ole painokelpoisia, mutta näkisittepä aiemman tuotantoni.) Ja aivan kamalaahan se olisikin, jos Mikael Wexioniuksen muotokuvasta otettu valokuva rajattaisiin ja muokattaisiin niin, että mies olisi tuskin enää tunnistettavissa.

Turun museokeskus, nimeämätön ja ajoittamaton valokuvaaja. Luvaton muokkaus ja sen jako Kaisa Kyläkoski.
Tai jos backgammon-peliin heitetään ylimääräinen valospotti.
Turun museokeskus, nimeämätön ja ajoittamaton valokuvaaja. Luvaton muokkaus ja sen jako Kaisa Kyläkoski.
By- eli nimeämisvaateen kanssa minulla ei ole (mielestäni) ongelmia, mutta Helsingin kaupunginmuseon johtajan kommentti edelliseen kuvapostaukseeni ei yllättänyt.
Itse olen useammin nähnyt kuvien olevan "Finnasta" kuin minkään yksittäisen portaalia hyödyntävän museon tai (vielä oleellisemmin) tietyn TEKIJÄN. Koulutuksen ja älykkyyden puute ei ole sopiva selittäjä, sillä Helsingin yliopiston YT-uutisoinnin yhteydessä alkoi kiertää otos helmikuussa 1944 pommitetusta yliopistosta useimmiten ilman lähdetietoa. Yhden mukaan "sota-arkistosta" ja toisen mukaan "SA-kuva". (SA-kuvan käyttö olisi vaatinut lähteen merkinnän, mutta sieltä en vastaavaa tekstihaulla löytänyt.) Ja tämä ei estänyt korkeakoulutettuja m.m. historioitsijoita kuvaa jakamasta. Eli näkisin (samoin kuin on todettu monissa ulkomaisissa teksteissä) että lähteen nimeäminen on asiallinen toive, mutta ei kannata olla kovin ihmeissään, kun sitä ei noudateta.

Ei kommentteja: