Torstaina alkoivat lauantaihin asti jatkuvat Historiantutkimuksen päivät Helsingissä. Luin muutama kuukausi sitten huolellisesti tapahtuman verkkosivut ja kun ei puhuttu koulutusvaatimuksista mitään, laitoin ilmoittautumisen menemään. Sain kuittauksen ja mahdollisuuden maksaa osallistumismaksu, mutta silti jännitti Tieteiden talolle mennessä. Jos ovat asentaneet elämäntapahistorioitsijoiden tunnistimet ovelle?
Jos olivat, eivät ne toimineet ja puolipäivän jälkeen istuin ensimmäisessä sessiossani: Historiantutkimuksen lähestymistavat. Siellä Mirkka Danielsbacka puhui otsikolla Historiantutkimus ja evoluutiopsykologia - esimerkkinä sotavankien kohtelu. Tuloksiaan Danielsbacka ei suuremmin esitellyt mutta mainitsi keskeisiksi neuvostovankien käsittelyä selittäviksi käsitteiksi itsepetoksen, ksenofobian ja empatian.
Odottelen väitöstään mielenkiinnolla. Evoluutiopsykologian olen näköjään täällä toissa kesänä maininnut ja oli kiva kuulla, että sitä oltiin nyt soveltamassa suomalaisessa historiantutkimuksessa. Mahdollisesti ensimmäistä kertaa, sillä yleisössä istunut Kimmo Katajala aloitti kommenttinsa toteamalla kyseessä olevan "uusi näkökulma".
Toiseksi sessiokseni valitsin Modernisaation 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa, joka ei ollut yleisömagneetti. Seminaarin luonteeseen kuuluu, ettei tiedä olisiko toisaalla parempaa, mutta omaan valintaani olin kyllä tyytyväinen. Antti Harmaisen esityksestä 1900-luvun taitteen uususkonnollisista suuntauksista historiantutkimuksen kohteena opin itse asiasta ja hahmotin hetken ajan kirkkaampana, ettei rationaalisuuden aikaa ole koskaan oikeastaan ollutkaan.
Suvi Rytyn esitys Miksi kansa kuhnaa? Sairausteorian ja parannuskäytännön merkitys luonnonparannustavan suosiolle 1900-luvun alun Suomessa oli käytännönläheisempi ja todella mielenkiintoinen. Kylpyhoitoihin törmäsin Elämänmäellä, mutta en ollut tajunnut niiden levinneen myös kansansuosioon. Näin kuitenkin oli ja se näkyi sanomalehtien lisäksi piirilääkäreiden ilmoituksista, joista Rytty oli koonnut kartan.
Kuhne-liike oli lähtenyt Saksasta, jossa haluttiin teollisuuden ja kaupunkien tuhoama terveys palauttaa poistamalla kuonat auringossa, höyryssä ja vedessä. Aika jännittävää, että tarvetta oli myös luonnon parissa edelleen asuvilla suomalaisilla. Heihin ilmeisesti vetosivat sekä painetut että kerrotut parannuskokemukset. Ja halpaakin kylpeminen oli.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti