sunnuntai 3. huhtikuuta 2011

Löytöjä

Reijo Valta kirjoitti Messeniuksen historiankirjoituksesta ja linkitti vanhaan tekstiini. Kiitos! Tämän kunniaksi yllä Messenius itse (Kyläkirjaston Kuvalehti 31.12.1888) ja postauksen alareunassa Kajaanin linna (Kyläkirjaston Kuvalehti 30.6.1888)

Kuopion kaupunginkirjaston blogissa aloitettiin sarja Minna ja miehet nuoret. Samassa kirjoituksessa kerrottiin, että kaupunginkirjasto suunnittelee digitoivansa osan Minna Canth-arkistosta juhlavuodeksi 2014.

Otso Kantokorpi kirjoitti värikkäästi ja fiksusti Kuurojen museosta ja seminaarista Muutoksen tuulia museoalalta. Lisätietoa seminaarista Suomen museoliiton sivulta.

Jessica Parland-von Essen kommentoi på svenska aihetta "digitointi tutkijoiden tarpeisiin". Elkan blogissa Johannes Valo kirjoitti nimien tuottamista haasteista sota-arkistojen kunnostus- ja inventointiprojektissa.

Kati Parppei muistutti (ainakin minua) siitä, että kielivähemmistöimme kuuluu myös karjalankieli. Hän oli myös "kolunnut viran puolesta 1800-luvun sanomalehtiä".

Reija Satokangas kertoi Oulun VPK:n historiahankkeen aloitustunnelmista.

Juha Leinivaara oli lukenut David Woottonin kirjan Bad Medicine - Doctors Doing Harm Since Hippocrates.

Marjo Kaartinen (?) raportoi vierailusta Aboa vetus & ars nova -museon uuteen Rihmasto-näyttelyyn.

Anki Heikkinen oli lukenut Fredrika Runebergin kirjan Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä. Juha Vuorela oli lukenut Hanna Suutelan kirjaa Impyet. Näyttelijättäret Suomalaisen Teatterin palveluksessa, jonka tekijä oli hänelle lähettänyt! Olen niin kateellinen, että tuskin sain tämän kappaleen kirjoitettua. Mutta totean kumminkin, että Juha raportoi myös Tarvas-radiosta, jonka "tarkoituksena on tehdä, dokumentoida ja kertoa alle kahden tuhannen asukkaan pitäjässämme tarinoita sukupolvelta toiselle, kaverilta kaverille, tutulta tuntemattomalle jne jne."

Torsten Kälvemark oli löytänyt på svenska ruotsalaisesta Husmodern-lehdestä jo vuonna 1933 profetaalisen tekstin natsi-Saksasta. Kälvemark lopettaa "Den politiskt blinda och selektiva moralen tycks vara tidlös."

Magnus Reuterdahl oli kirjoittanut in English ja på svenska viinin tuonnista ja viennistä historiallisesti.

Claes Carlsson-Klauzner ja Ulla B Ericsson olivat arkistossa yhtäaikaa ja poislähtiessään huomasivat tutkimusaiheittensa yhteydet. Raportoivat på svenska blogeissaan.

Keskiajanelävöittämisen tilanteesta Suomessa Eveliina totesi:
Välillä tuntuu, että seurasta on tullut yhä enemmän varustelukilpailu. Kuka teettää hienoimmat teltat, kuka ompelee eniten hienoja vaatteita, kenellä on paras dokumentaatio? Väki jakautuu yhä enemmän niihin, joilla on aikaa, innostusta ja rahaa, ja niihin, joilla ei ole mahdollisuuksia tai halua panostaa harrastukseen. Se on sääli.
Jenni Sahramaa oli puolestaan tehnyt kuvakatsauksen harrastajien vaatteista ja lopetti kirjoituksensa:
Ehkä niin, että ihanteellisessa, mahdollisesti utopistisessa tilanteessa histel-harrastajienkin parissa muoti-ilmiöt ja vaatetuksen variaatio kuvastaisivat löytöaineiston variaatiota, ja useimmille ratkaisuille olisi olemassa jokin tutkimustyöhön tai valistuneeseen arvaukseen pohjaava perustelu. Tämä ei tietenkään ole kaikille harrastuksen keskeinen pointti, eikä sen missään tapauksessa tarvitse sitä olla.
Mikael huovutti kangasta muistuttamaan kotikutoista ja kertoi menetelmistään på svenska ja in English. Helsingin yliopiston Ylioppilaslehdessä folkloristit esittelivät Kalevala-korujaan. Tekstimainonnan uusi aluevaltaus?

Ei kommentteja: