Luin Ylkkäriä

Tuoreen Ylioppilaslehden (se Helsingin yliopiston "ainoa oikea") jutun On ok olla dorka! ingressissä on kiva lause "On luovempaa olla itseoppinut kuin koulutettu." No, oikeasti "Ennen ar­vostettiin fiksuutta, tänä päivänä yl­peillään tietämättömyydellä." -ilmiötä tietenkin kritisoidaan kuten on (ainakin osin) syytäkin.

Mielipiteiden esittämisessä ei ole mitään paheksuttavaa, eikä vanhan kunnon auktoriteettiuskon perään ole syytä haikailla. Ongelmia syntyy, kun tietämätön päteminen nousee samalle viivalle argumentoidun tut­kimustiedon kanssa. Kun antiasian­tuntijat pääsevät julkisuuteen yhtä helposti kuin asiantuntijat, vaikutta­vat osapuolet tasaveroisilta.

Tammikuisessa numerossa esiteltiin historiantutkija Rose-Marie Peake otsikolla Kahden kerroksen historiaa. Peake kirjoittaa ullanlinnalaisen huvilan historiikkia(kin) ja toteaa ”Ajatellaan, etteivät piikojen tarinat kuulu hienoon historiikkiin. Mutta juuri palvelijat pitivät yllä sitä porvarillista loistokkuutta, josta nyt halutaan tehdä kivoja sohvapöytäkirjoja.”

Maaliskuussa 2010 esiteltiin pelikonekotimuseo. Tekstihaulla löytyi juttu sotakirjallisuudesta syksyltä 2007: Poteroon, mars! Historiatietoisuus on kestoaihe, vuonna 1999 esiteltiin Myytti nimeltä Suomi

Vuonna 2010 oli lehdessä ollut mainio sarja Seutulippumatkailua. Siinä käytiin Espoon Weegeessä, Kauniaisten Kasavuorella (jota en itse Espoossa asuessani löytänyt, vaikka pyörällä kuinka kiersin), Alppipuiston huvimajassa sekä Kansallisarkistossa (joka on yliopiston päärakennuksen naapurissa, mihin sitä seutulippua tässä tarvittiin?):

Tutkijasalit sijaitsevat aulan vasemmalla puolella. Hyllyköitä ja sokkeloita on niin, että maallikkoa pyörryttää. Kiskon satunnaisesta lipastosta auki satunnaisen lokeron. Mannerheim C. G., Marx K., vilahtaa korteissa. Tästä laatikosta ei taida löytyä Jussilan sukua.