Kansalliskirjaston digitointeihin kuuluu Yhteenweto njistä kuning. asetuxista, plakateista, kirjoituxista ja päätöxistä, iotka sarnastoleista pitä kirkoisa, osittain ylitze koko waldakunnan, ja osittain erinomaisisa paikkakunnisa ylösluettaman, ynnä tiedon kansa, millä ajalla wuodesta, njin myös paikkakunnasa, josa ylöslukeminen kustakin asetuxesta tapahtuman pitä. Hänen kuning. maj:tins armollisimman käskyn jälken kokoonpandu ja präntistä ulosannettu (1800). Tästä siis selviää ikivihreät tekstit, joita papit joutuivat toistuvasti lukemaan ja seurakuntalaiset kuuntelemaan. Kaiken muun kuulutettavan ohella.
Marraskuussa luettujen mittojen jatkoksi joulukuussa kuunneltiin Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus, Mittaretten rangaistuxen kowendamisesta, jotka tawataan petollisudella Mittamisesa, sijtä 1 p. Lokakuusa 1752. Eksoottisempi on Kuning:sen Maij:tin ja Waldakunnan Kommerse-Kollegiumin Julistus, Sikain Harjasten kokoilemisesta ja myymisestä Harjantekiäin Embetille. Annettu Stockholmisa s. 27 p. Syys-Kuusa 1770. Lisäksi luettiin "ainoastans nijsä paikkakunnisa, kusa Aljo-Poroja löytywät" Kuning:sen Maij:tin Armollinen Asetus niiden rangaistuxesta, jotka salaisesti ja luwattomasti ambumat ja tappawat muiden Aljo-Poroja, sijtä 21 päiw. Elo-Kuusa 1766.
En tiedä olenko koskaan nähnyt tai koskenut sianharjakseen. Jostain syystä oli tarpeen määrätä näille kiinteä hinta, joka sitten pysyi samana vuosikymmeniä.
Julitustuksen motivointina esitetään, että harjantekijäin ammattikunta tarvitsi välintään 40000 naulaa eli lähes 20 tuhatta kiloa sian harjaksia. Näiden piti myytäessä olla "puhdistamattomia ja ainoastans kimppuihin kootuita". Tämä oli niin olennaista, että se toistettiin, kun todettiin, ettei irroittamistavalla ollut merkitystä: "taikka kalttamisella eli ilman ja ettei yhtän puhdistamista tarwita, wan sijnä on kyllä, että ne heidän juurinens ja kimpuisa yhtensidotut edestuodan". Paljonkohan yhden sian harjakset painoivat?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti