Samoihin aikoihin kuin esitätini Hedvig Saren piikoi Pukkalassa ja tuli (hyvin todennäköisesti) Erik Johan Armfeltin toimista raskaaksi talossa oli palveluksessa myös Helena Thomasdotter (s. 1.12.1740). Hän synnytti 24.4.1768 pojan, joka sai erikoisemman etunimen Marcus. Kastemerkinnässä isän on sanottu olleen tuntematon porvari. Jostain syystä tämä on muuttunut Hiskissä huomautukseksi "en obecant borgare Gik Lorunz Armfjt". Ja SKS:n paimenmuistossa isä on "torppari Erik Tallgrén".
Etunimen erikoisuuden lisäksi Marcuksen isän säätyläisyyteen viittaa se, että aviottomuudestaan huolimatta poika pääsi Porin triviaalikouluun, jota hän kävi 19.10.1785-16.6.1791, ja vielä kahdeksi vuodeksi Turun akatemiaan, mikä riitti pappisvihkimykseen 18.12.1793. Varhaiset uratietonsa Kotivuoren ylioppilasmatrikkelissa ja SKS:n paimenmuistossa ovat sekä ristiriitaiset että epäselvät. Kokemäen rippikirjan ensisivuille kootun pappislistan mukaan hän oli Kokemäellä vuodet 1793-1806, mutta tämäkään ei välttämättä pidä paikkaansa.
.jpg)
Turun maaherran 29.3.1798 allekirjoittaman kuulutuksen mukaan Marcus Tallgren oli muutamia vuosia kihlannut Porista kaupunginpalvelijan Johan Jacob Björkrothin tyttären Cajsa Brita Björkrothin. Tämä oli sittemmin poistunut paikkakunnalta eikä ollut antanut kuulla itsestään. Ellei hän saapuisi kämnerinoikeuden istuntoon 4.9.1798, Tallgrenin hakeman kihlaeron käsittely etenisi.
Cajsa Brita Björkroth (s. 12.7.1771 Kiikka) eli Porissa kirkonkirjojen mukaan, kunnes hän otti muuttokirjan Kokemäelle 1787. Hän on palannut sieltä Poriin vuoteen 1792 mennessä, jolloin 21-vuotias nainen otti muuttokirjan Vehmaalle. Tuolloin hän oli jo kihloissa ylioppilas Tallgrenin kanssa. (RK Pori 1777-81, 79; 1783-88, 57, 119, 140; 1789-1794, 122; Vehmaa 1794-99, 162).
Vehmaalta Caisa Brita Björkroth tuli takaisin Poriin 1794. Seuraavan rippikirjan merkinnän mukaan hän oli Ruotsissa vuonna 1798 (RK Pori 1795-1800, 116). Marcus Tallgren henkikirjoitettiin poikamiehenä vuonna 1798 (KA 7802:460), mutta vuotta myöhemmin vaimonsa Britan kanssa (KA 7806:415). Kokemäen rippikirjan merkinnät, joiden mukaan Cajsa Brita Björckroth olisi käynyt ehtoollisella Marcus Tallgrenin vaimona jo vuonna 1797 ovat siis virheellisiä (RK Kokemäki 1797-1802, 227).
Cajsa Brita oli synnytti maaliskuussa 1800 pariskunnan ainoaksi jääneen tyttären Maria Lovisa. Cajsa Brita Björkroth kuoli vuonna 1802.
P. S. Markus Tallgren on aiemmin esiintynyt teksteissä Aito on eri asia ja Viikon kommentti eli Lovisa Eek kirkonkirjoissa. Lovisa puolestaan putkahti uudestaan esiin jutussa Kapteeni Ek, kaksin- tai kolminkertaisesti.
3 kommenttia:
Katsoin Kokemäen käräjiltä Leenan oman selonteon lapsensa alullepanosta. Leenan mukaan hän oli yleisellä maantiellä kävellyt kohti erästä torppaa, kun tapasi tiellä jonkun siniseen päällystakkiin pukeutuneen matkalaisen, jonka kanssa harrasti seksiä. Mies ei kertonut nimeään, eikä Leena tiennyt hänestä yhtään mitään. Aika epäilyttäväksi todettiin käräjilläkin Leenan tarina, mutta ei muutakaan epäilystä isyydestä käräjillä esitetty. Jotenkin tuntuu siltä, että haluttiin Leenan palveluspaikka Pukkalan puustelli pitää asiasta visusti erossa? Kun Markus kuitenkin pääsi kouluun, niin eiköhän isä ollut tiedossa ja olemassa. Mietin vain, mistä tuli se ”tuntematon porvari” kastetietoon. Onko ”blå kapprock” jotenkin porvarin asu?
(Vehmaan ja Ala-Satakunnan tuomiokunnan renovoidut tuomiokirjat - II KO a:78 Varsinaisten asioiden pöytäkirjat 1768-1768, jakso 968, sivu 947: 10-13.9.1768 syyskäräjät Kumo socken och Harjawalda capell; Kansallisarkisto: https://astia.narc.fi/uusiastia/viewer/?fileId=8172576480&aineistoId=675377053 / Viitattu 27.11.2024)
-Tii
Tuo "Gik Lorunz Armfjt" saattaa - ehkä korruptoituneessa muodossa - olla peräisin ns. mustasta kirjasta. Kannattaisi katsoa sen mikrokortilta. HisKissä on aika paljon puhtaaksikirjoittajan erheitä.
Kiitos vaivannäöstä! Joku aviottomia lapsia tutkinut (valitettavasti en muista kuka) on kertonut nämä tuntemattomien kohtaamiset metsällä tai tiellä yleiseksi selitykseksi.
Lähetä kommentti