maanantai 14. lokakuuta 2024

Helena Sofia Segerrothin elämästä

Helena Sofia syntyi Espoon Vanhakartanossa 26.5.1827 vanhempinaan pitäjänräätäli Eric Johan Segerroth ( s. 8.3.1785 Espoo) ja Sofia Väck (s. 14.11.1802 Espoo), jotka olivat avioituneet tapaninpäivänä 1825. Eric Johan oli myös syntynyt espoolaisen pitäjänräätälin pojaksi Bembölessä eli perheellä oli juuret Pohjois-Espoossa.

Siellä syntyivät myös Helenan sisarukset Maria Vilhelmina 9.3.1830, Fredrik Wilhelm 31.7.1836 ja Anders Johan s. 4.5.1842. Mutta Anders Johanin syntymän jälkeen koko perhe muutti Helsinkiin. (Espoo RK 1825-1832, 402; 1833-1839, 174; 1840-46, 159) 

Teini-ikäinen Helena Sofia meni todennäköisesti heti palvelukseen ja alkoi elää itsenäistä elämää. Hän synnytti 9.12.1858 pojan, joka sai nimen Alexander Edmund Segerroth. Lapsi kastettiin vasta 28.12.1858, joten ehkä isää oli yritetty saada tunnustamaan lapsi. Avioton lapsi ei rikkonut Helena Sofian välejä perheeseensä. Veli Fredrik Wilhelm oli kummina ja Helena Sofia henkikirjoitettiin seuraavana vuonna Uudenmaankadulla, josta vanhempansa olivat vähän aikaisemmin ostaneet puolet Pöllö-korttelin (89) tontista 13. (Helsinki RK 1838-1853, 265 (S), 1856-1869, 409; KA. U51:891 (1859))

Kauppakirjanpitäjänä toimineen Fredrik Vilhelmin häitä taloudenhoitajatar Maria Vilhelmina Kreanderin kanssa vietettiin keväällä 1865 (Hbl 15.5.1865). Loppuvuodesta Fredrik Vilhelm oli yksi monista viinan vähittäismyyntilupaa hakeneista (Helsingfors Dagblad 5.12.1865). Taisi jäädä saamatta, sillä häntä kutsuttiin useimmiten vahtimestariksi. Fredrik Vilhelm asui Jääkärinkatu 7:ssä, joka vaurioitui joulukuun 1866 ruutiräjähdyksessä (SWL 1.3.1867)

Vuonna 1869 Helena Sofia sai tai otti palveluspaikan insinöörieverstin N. Lialin taloudessa. Palvelussuhteen kestettyä kymmenen vuotta Helena Sofia sai Keisarillisen Suomen talousseuran palkintona kaiverretun hopeakellon (Sanomia Turusta 1.3.1879). 

Pikkuveljellä Fredrik Wilhelm meni huonommin, hänet haettiin holhouksenalaiseksi (FAT 10.7.1873). Puoli vuotta myöhemmin Helena Sofian isä kuoli 88-vuotiaana 30.11.1873. Hänen jättämänsä perinnön arvokkain osuus oli tontti ja asuintalo, jonka sisustukseen oli riittänyt kaappi, sänky, 3 tuolia, 2 arkkua ja hylly. (HKA 6009). Vähäinen perintö jaettiin, kun Fredrik Wilhelm oli päässyt holhouksesta (HKA 6255, FAT 29.9.1875)


Kun Helena Sofian äiti kuoli 75-vuotiaana kolme vuotta myöhemmin, perunkirjoitusta ei katsottu tarpeelliseksi (Hbl 24.3.1878). Sellaista ei tehty myöskään, kun työttömäksi jäänyt Fredrik Wilhelm löydettiin kuolleena Fabianinkatu 7:n tallinvintiltä 2.8.1884. Hänet oli nähty humalassa edellisenä päivänä (Hbl 3.8.1884).

Sanomalehtien varassa Helena Sofian loppuelämä näyttäytyy sarjana lähiomaisten kuolemia. Poikansa Alexander Edmund kuoli 31-vuotiaana työmiehenä syksyllä 1890 (Päivälehti 28.10.1890). Sisarensa Maria Vilhelmina kuoli 82-vuotiaana vuoden 1912 lopulla (Nya Pressen 5.11.1912). 

Helena Sofia Segerroth kuoli lettyään 94 vuotta ja 7 kuukautta (Svenska Pressen 3.1.1922).

2 kommenttia:

Kari Rydman kirjoitti...

Näyttäisi siltä, että naiset ovat piirtäneet puumerkin, eli eivät osanneet lukea? 1870-luvulla?

Kari Rydman kirjoitti...

https://www.kirjastot.fi/kysy/lukutaidon-yleistyminen-suomessa-eri-vuosisadoilla?language_content_entity=fi Ehkä tämä selvittää asiaa.