Kluuvinlahden länsiranta (Pellosta kaupungiksi)

Vuonna 1776 Helsingistä piirretyssä kartassa varsinaisen kaupunkialueen luoteispuolella on muutama viljelyspalsta: pohjoisimpana apteekkari Damin Pelto (4), keskellä kauppias Sederholmin pelto (4) ja eteläisimpänä porvari Karbergin pelto (5) Grönbergin tuulimyllyn vieressä. Sederholmin alueesta on myös tarkempi kartta (HKM), jossa Karbergin pellon ja Kluuvinlahden välillä on Grönbergin pelto. Vuonna 1784 apteekkari Damin ja porvari Karbergin pelloilla viljeltiin tupakkaa, juurikasveja ja mausteita.

Vuonna 1810 piirretyssä kartassa samalla kohdalla on Lampenius plantage, mutta muutamaa vuotta myöhemmin puutarhamestari Erik Lampeniuksen piti selvittää maistraatissa, millä oikeuksilla hän käytti Kluuvinrannassa sijainnutta Grönbergin peltoa (Mpk 19.3.1817 §3).

Vuoden 1829 lopussa tarjottiin vuokralle puutahamestari Lampeniuksella elinikäisesti vuokralla olletta kokonaisuutta "Dahmske plantagen jemte i sammanhang dermed varande Grönbergska åkern". (Mpk 14.12.1829 §7). Näin vaikka kaavoitus oli juuri siirtymässä alueelle. Kaksi vuotta myöhemmin piirretyssä Charta öfver Trädgårdsmästare Enkan Maria Lampenii innehafde s.k. Dahmska och Grönbergska plantager (HKM) viljelysten päällä on kortteli Kameli (38).

Lampeniusten rakennus puolestaan on Orava-korttelin (40) puolella. Kiinteistökortistosta ja perukirjasta (HKA 1345) käy ilmi, että Maria Lampenius osti syksyllä 1829  kaupungilta kyseisen korttelin tontit 3 (Vilhonkatu 5 ja Vuorikatu 18), ja tontin 4 (Vilhonkatu 7 / Mikonkatu 21).

 Kameli-korttelia ei rynnätty rakentamaan vaan jäljellä olleet Damin ja Grönbergin puutarha-alueet olivat vuokrattavissa vielä keväällä 1832. Tarjoukseen tarttui Lampeniusten poika, raatimies Gustaf Lampenius. (Mpk 2.4.1832 §3).

Vuoden asemakartassa Kluuvinlahden ranta on jo kaukana.

P. S. Pohtiessani aiemmin Lampeniuksen viljelmää keskitin katseeni Erottajan seudulle, enkä huomannut ollenkaan Kluuvinlahden länsirannalla sijainnutta osaa.