Viime vuosina on ollut paljon puhetta kertaalleen pystytettyjen muistomerkkien poistamisesta maisemasta. Yhdysvalloissa etelävaltioiden lukuisat patsaat on tunnustettu ongelmalliseksi, Englannissa työnnettiin orjakaupalla rikastuneen miehen patsas jokeen, Ruotsissa keskusteltiin pari vuotta sitten Carl von Linnén patsaan poistosta, Turussa Leninin pää siirrettiin "turvaan" (tms.) ja monet helsinkiläiset toivovat, ettei Hakaniemen Maailmanrauha palaa remonttievakosta.
Kokemäellä ei patsasta siirretty eikä kaadettu, vaan se purettiin. Uutinen hätkähdytti eilen Kokemäen kaupungin FB-päivityksessä. (Kuvat lainattu sitaatinomaisesti päivityksestä.)Kyseinen patsas oli lapsuudessani kaupungin ainoa ja asuin sen lähistöllä useimmat vuoteni Kokemäellä. En muista ajattelinko lapsena, että patsas oli hieno, mutta olihan se hienoa, että paikkakunnalla oli patsas.
Sen kyllä muistan, etten ymmärtänyt ollenkaan sitä, minkä muistomerkistä oli kyse. Tiesin toki, että patsas oli "Koskenraivaajien muistomerkki", mutta en tiennyt, mitä koskenraivaus tarkoitti. Eikä kukaan kai nähnyt tarpeelliseksi selittää.
Niinpä luulin, että patsaalla muistettiin koskenlaskijoita. (Minulla oli lapsena joku ihme fiksaatio koskenlaskijoihin. Ajattelin pitkään, että kun Suomi erosi Ruotsista, miehet seisoivat keksien kanssa työntämässä maita eroon toisistaan ja väliin sitten syntyi joki.)
Todennäköisesti vasta sukututkimukseni edettyä paikallishistorian paikkaukseen tajusin, mitä koskenraivauksella tarkoitetaan. Olisi oikeastaan mielenkiintoista saada tietää, miksi 49 vuotta sitten koskenraivausta haluttiin betonirakenteella muistaa. Patsaan muotoili kuvanveistäjä Heikki Häiväoja (1929–2019).
Patsaan purkamiseen ei liity ajatusta Kokemäenjoen koskien entistämisestä tai mitään muutakaan politiikkaa. FB-päivityksen mukaan "Purkutyön edetessä vahvistui ennakoitu muistomerkin rakenteiden huonokuntoisuus styroksilevyjen ollessa läpimärkiä ja teräsrakenteet pahoin ruostuneet." Herää toki kysymys, että mitä h*lvettiä styroksi teki patsaassa. Oliko kyse paikallisen polystyreenitehtaan lahjoituksesta?
Mielenkiintoista on, että FB-päivityksen kommenteissa paikallisten näkemykset liittyvät vain ja ainoastaan patsaaseen maamerkkinä. Kukaan ei mainitse koskenraivaajia tai keskustele siitä, pitäisikö heitä muistaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti