Maanantaina ilmestyi Ennen & Nyt teemanumerossa "Tietokannat ja tietovarannot historiantutkimuksessa" katsaukseni "Historiantutkija verkon ääressä: hakee, hakee ja soisi löytävänsä". Vapaasti luettavissa, joten ei siitä sen kummempaa.
Jännästi useat tekstini teemat tulivat esiin viime lauantain väitöstilaisuudessa, jossa Matti Leiviskä puolusti tutkimustaan "Kyröläisten juuret: nimistöhistoriallinen tutkimus Kyrönjokilaakson asutuksesta keskiajalta 1600-luvulle ". Teos ei ole verkossa, mutta tilaisuuden perusteella oli tehty hartaasti ja hyvin tutkimusta. Vastaväittäjänä toiminut Georg Haggren pääsi kuitenkin piikittelemään hakemiston koneellisesta aakkostuksesta, jossa skandikirjaimet oli käsitelty angosaksisesti, sekä muutamasta muustakin seikasta, jotka liittyvät tiedonhakuun.
Jossain sadoista kartoistaan Leiviskä oli esittänyt keskiajan muinaisjäännöksiä ja jättänyt Ahvenanmaan tyhjäksi. Vastauksesta opponentin kysymykseen kävi selväksi, että Leiviskä oli kuvitellut Museoviraston tietojen kattavan Ahvenanmaan, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa, sillä itsehallinto. Olettaen, että haussa olivat mukana rakennukset, hälytyskellojen olisi kyllä pitänyt jo yleistiedolla soida, jos Kastelholmaa ei kartalle ilmaantunut. Tietokannoissa ei ole "kaikkea" vaan sitä, mitä niihin kehittäjien mielestä kuuluu.
Artikkelia kirjoittaessani minulle valkeni minkälaiseksi sekasotkuksi Diplomatorium Fennican kuvailudata jäi, joten en varsinaisesti yllättynyt, kun Haggren huomautti puuttuneesta viittauksesta Kyröjokilaaksoa koskeneeseen 1500-luvun asiakirjaan. En pannut muistiin Haggrenin mainitsemia yksityiskohtia lahjoituksesta Naantalin luostarille (?), joten en voi tarkistaa, mikä puuttunut tieto olisi voinut selittää löytämyyttä. Keskustelussa tuli esiin yksi selitys. Asiakirjaa ei oltu mainittu kirjallisuudessa, joten sitä ei voinut nimenomaisesti hakea eikä löytämättömyyttä huomata.
Koska Haggren on kaivanut montaa kohdetta Espoossa, hän toi esiin sieltä painannimiverrokkeja, joita Leiviskä ei ollut maininnut. Mainitsemattomuus ilmeisesti liittyi Leiviskän tukeutumiseen Kotuksen paikannimiarkistoon, joka puolestaan rajoittuu suomenkielisiin nimiin. Vaikka olen tämän itsekin tiennyt ei ollut tullut mieleen, että rajaus tarkoittaa sitä, että historiallisesti ruotsinkielisten paikkojen suomenkieliset nimet ovat jääneet katveeseen. Haggrenin (ainakin) mainitsema Mäkkylä on kuitenkin mukana SLS:n verkkosivustolla Finlandssvenska bebyggelsenamn. Enpä muuten muista, että yhdessäkään NimiSampo-esityksessä olisi kommentoitu SLS:n tietojen esiintuontia. Karttapisteetkin olisivat valmiina.
Yksi haku, joka jää usein epätäydelliseksi on kirjallisuushaku. Artikkelini julkaisun jälkeen tuttavani linkitti Meri Heinosen artikkelin Miksi minua ei löydy Artosta (Ennen ja nyt 4/2005), joka olisi ollut erinomaisen relevantti katsaukselleni. Ja varmaan joku muukin teksti.
1 kommentti:
"Kattavuus on lähes täydellinen, mutta digitoidusta materiaalista puuttuu numeroita, sivuja ja liitteitä, minkä käyttäjä huomaa vasta etsiessään juuri niitä."
Ihmettelen miksei Kansalliskirjasto pidä mitään julkista ja selkeää luetteloa kokoelmistaan puuttuvista teoksista. Näin kansalaiset osaisivat tarvittaessa lahjoittaa joitain teoksia. Itse lahjoitin jokunen aika sitten yhden vanhan 1990-luvun C-kasetin Kansalliskirjastolle kun huomasin ettei Finnassa ollut mainintaa että kyseinen kasetti olisi Kansalliskirjaston kokoelmissa.
Jos Kansalliskirjaston kokoelmista puuttuu jonkun lehden numero tai sivu niin lehtien arkistosta voisi löytyä kyseinen puuttuva kappale vielä.
Lähetä kommentti