maanantai 6. kesäkuuta 2022

Kurkistus Katihaan

Täysin yllättäen Kansallisarkiston "huhtikuussa" lupaama uusi Katiha pulahti verkkoon jo kuun puoli välissä. Tarjolla on ollut opastusvideoita ja koulutuksia, mutta koska kontaktini Karjalaan ovat lähes olemattomat, olen jättänyt ne kaikki väliin. Viime viikolla Kansallisarkistossa työskentelevä Tomi Ahoranta twiittasi 
"Karjala-tietokannan datamäärä kasvoi tänään lopulliseen määrään. Ahorantojakin löytyy nyt 4, kun ennen löytyi 1. (Eivät tosin ole sukua, mutta sukunimikaimoja kumminkin.) Kannattaa käydä katsomassa, ellet ole hetkeen käynyt"

Kun ei ollut muutakaan tekemistä avasin Katihan. Sen Google-tyylistä yksittäistä hakukenttää en käyttäisi mihinkään totiseen tutkimukseen, sillä on  vaikea kuvitella hakutermiä, jolla tuloslista olisi relevantti ja järjellisen mittainen. Mutta Ahorannan mallia seuraten kokeilin sukunimeäni ja sain kaksi tulosta.

Toinen oli Sortavalan haudatuista ja toinen rippikirjasta. Aivan kuten Katihassa ennenkin, rippikirjaosumasta ei suoraan näy kirjan rajavuosia. Ne eivät näy edes klikkaamalla yläreunan sidoslinkkiä. Pitää (esimerkiksi) mennä Digihakemistoon ja kaivaa seurakunnan kirjat esille. Tässä tapauksessa kyseessä olivat vuodet 1931-1942 eli digikuvia ei ollut kotikoneelta avattavana. Sivumennen sanottuna on inan omituinen GDPR-tulkinta mahdollistaa nimihaku selkokieliseen aineistoon ja salata alkuperäinen sivu. Mahdollinen perustelu on varmaankin se, että alkuperäisessä voi olla jotain ekstraa, mutta silti... 

Molemmat tietueet koskivat ilmiselvästi samaa naista, joka oli rippikirjassa "tr" ja haudatuissa "metsätyönjoht.tr". Tämä vaikutti oudolta, sillä tytärtä tittelinä käytettäessä samalla rippikirjan sivulla on tyypillisesti ainakin yksi vanhempi, jolla 1920-luvulla pitäisi jo olla sama sukunimi kuin lapsellaan. Miksi tämä tai nämä eivät tarttuneet hakuun? Tai edellisen rippikirjan sivu, jolle oli kirjattu selvä viite? Tai myöhempi rippikirja, sillä kuolema oli vasta vuonna 1947? Ai niin, olemme luovutetussa Karjalassa.

Vanhassa Katihan versiossa rippikirjatietueesta pääsi yhdellä klikkauksella listaan, jossa oli samalle sivulle kirjatut. Nyt sain jatkuvasti vain tämän yhden naisen. Vasta kun tein tarkennetun haun pelkällä sidoksen tunnuksella ja sivunumerolla aloin uskoa, että hän oli sivullaan yksin. Aiemman rippikirjan selvä viite ei hakutekniikoillani löytynyt ja digitoidut kirkonkirjat eivät ole näin tuoreelta ajalta käytettävissä.

Molempiin kirkonkirjoihin lisätty patronyymi yhdistettynä isän ammatin kanssa kyllä paljastivat googlauksella ja lehtihaulla naisen isän. Mies kuuluu Merikarvian Kyläkoskiin, eikä siis ole minulle sukua. Sanomalehtien mukaan hänet oli valittu Sortavalan kaupungin metsänvartijaksi vuonna 1929 ja hän oli virallisesti (yksinään?) muuttanut Sortavalaan vuonna 1930 eli 7 vuotta tyttären syntymän jälkeen. Niin tai näin hänen pitäisi olla samassa rippikirjassa? Siis länsisuomalaisella logiikalla. Vai onko rippikirjan tallennukset jotenkin vaiheessa? Tietueita on yhteensä 167, mikä vaikuttaa hyvin pieneltä seurakunnalta.

Sisämaa-Laatokan listauksessa 20.9.1947 mies on 60 vuotta täyttäneenä "Sortavalan Haapalammilta", jossa tyttärensäkin oli kirjoilla. Vaikka Karjalan tutkimusta en hallitsekkaan muistelen, että evakot olivat jonkin aikaa menetettyjen seurakuntien kirjoissa eli oletan, ettei ole tarkoitettu hänen jääneen rajan taa.

Kansallisarkistolle siirretty Katiha pelittää siis (peloistani huolimatta) suunnilleen samalla tavalla kuin ennenkin. Tuoreiden aineistojen kanssa, joista aloittelijat aloittavat, ei saa otetta varsinaisista lähteistä, mikä vaikeuttaa tekemistä ja tulkintaa huomattavasti.

Ei kommentteja: