Ekestubben ja Wahlin jälkeen Åbo Tidningar esitteli syksyn 1799 kirjoitussarjassa eversti Martin Segercrantzin testamenttilahjoituksen, jonka tämä kirjasi 28.1.1757. Siinä Turun akatemia sai 6000 kuparitaalarin pääoman Segercrantzin Lempäälässä sijainneista Sotavallan rustholleista, joihin stipendirahasto oli sidottu, omistajanvaihdoksista riippumatta. En ihan ymmärrä miten tämän oli tarkoitus toimia, eikä esimerkiksi julkaisussa Testamentariska författningar om stipendier för studerande vid Kejserliga Alexanders-universitetet i Finland (1832) oleva testamenttiteksti auta asiaa.
Evesti Segercrantz on saanut Yrjö Punkarin kirjoittamassa katsauksessa Pirkanmaan aatelisista merkittävän pätkän tekstiä. Mies ei ollut opiskellut Turussa, mutta kylläkin Tarton yliopistossa teologiaa. Ehkä juuri tästä syystä stipendinsä oli tarkoitettu ensimmäisessä osassa esitellyn Ekestubben tapaan taloudellisia ja hyödyllisiä asioita opiskeleville. Stipendin saajiin kuuluivat ainakin Emanuel Hyppén ja Johan Kreander, jotka molemmat kyllä päätyivät papeiksi. (Segercrantzin stipendikuulustelu mainitaan Kotivuoren yloioppilasmatrikkelissa useamman ylioppilaan kohdalla, mutta en tiedä miten tämä pitäisi tulkita.)
Neljäs 1700-luvun ylioppilaita muistanut lahjoittaja oli Anna Christina Wallman, joka oli kertaalleen leskeksi jäätyään vuonna 1712 solminut toisen avioliittonsa Claudius Hedmanin kanssa. Miehen saatua Vaasan kirkkoherran viran, täysin ruotsalaistaustainen pari muutti Pohjanlahden itärannalle. Avioliitto joko jäi lapsettomaksi tai lapset kuolivat nuorina. Parilla oli kasvatuslapsena sekä Turussa että Uppsalassa opiskellut Petter Hedman.
Claudius Hedman kuoli Vaasassa 1.2.1765. Anna Christina Wallman teki ensimmäisen testamenttinsa 11.7.1765, korjasi ja täydensi 16.7.1765, kuin myös 14.11.1765 ja 16.4.1766. Omaisuutensa jaossa ei ollut kyse pikkusummasta vaan kuollessaan 23.4.1771 jaettavana oli 102949 kuparitaalaria sekä 10 äyriä. Sekä Uppsalan että Turun yliopisto saivat stipendirahastonsa, joista jälkimmäisen pääoma oli vuonna 1799 3074 riikintaalaria, 13 killinkiä ja 10 runstyykiä.
Stipendien alkuperäisenä tarkoituksena oli kohdistua ensisijaisesti sukulaisille, Turun osalta kasvattipojan jälkeläisille. Näistä löytyykin ainakin kahta seuraavaa sukupolvea Ylioppilasmatrikkelista. Uppsalassa stipendi on esillä yliopiston verkkosivulla, mutta vaadittu sukulaisuus on esitetty melko harhaanjohtavasti (Kinman (Wasa, Finland, 1765)). Todellisuudessa stipendiin ovat oikeutettuja Leonhard Kinmanin ja tämän veljen jälkeläiset eikä asialla ole mitään tekemistä Vaasan kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti