Juureni Kokemäen Kyttälän Rantalassa

Kyttälä Senaatin kartoissa
käsiteltyä aikaa myöhemmin
Hyödynnetty Vanhatkartat-sivustoa

Kurkkasin eilen illalla SukuForumille, jonne Virpi Nissilä oli koonnut Kyttälän Rantalan 1600-luvun oikeustapauksia. Oman sukututkimukseni teosta on niin kauan aikaa, että piti kaivaa oikein Forsby-kirjani esiin ollakseni varma linkityksestä. Siihen olin esittänyt Forsbyn isännäksi päätyneen Kaarle Nikodemuksen isälinjaan liittyneen Rantalan pitäytyen varovaisesti parissa sukupolvessa (s. 19). Näköjään olen sittemminkin kuvitellut Rantalan avautuneen edessäni, mutta miten palat tällä kertaa asettuvat? (Pahoittelen useiden linkkien puuttumista Suomen asutuksen yleisluetteloon.)

SAY:ssä eli verokirjanpidossa vilahtaa vuosina 1582 ja 1586 Anders Matsson ja jatkuvammin vuodesta 1589 Jöran Mattsson vuoteen 1625. Nissilän tulkitseman oikeustapauksen (KA Kokemäen käräjät 22.3.1630: 75-75v) perusteella Jöranilla oli pojat Bertil, Eskil ja Jacob sekä tytär Margareta. Bertilin äidin tiedetään olleen Margeta Grelsintytär.

Seuraavan isännän nimi on Bertill Jönsson. Hän esiintyy tuomiokirjakortiston mukaan Huittisten käräjillä 1629 (Hui 1629 mm 3:17 2.). Hänen kaudellaan alkaa henkiverotus ja vuoden 1635 kohdalla näkyy vaimo Dordi, tytär Malin, poika Erik ja tämän vaimo Malin. Lapset lienevät parikymppisiä eli Bertill vähintään nelissäkymmenissä, syntynyt 1500-luvun lopussa. SukuForumille nimimerkki TH jakoi tiedon, että Dordi oli "Dordi Johansd Huittisten Loiman Pietilästä, Huittisten KO 11-14.11.1653 ja 2.6.1656".

Nissilän ja tuomiokirjan (KA Kokemäen käräjät 7.-9.9.1643: 351v-352v) ansiosta tiedämme Bertilin kuoleman ajoittuneen suunnilleen syyskuun 1. päivään 1643, sillä kahdeksan päivää myöhemmin setvittiin perintöään käräjillä ja asiaa jatkettiin joulukuussa (KA Kokemäen käräjät 4.-5.12.1643: 380v). Oikeusjutut vahvistavat Bertilin olleen juuri edellä mainitun Jöranin poika. Bertilin poikia puolestaan olivat SAY:ssä näkyneen Erikin ohella Jöns ja Henrik ja heidän sisariaan Malin ja Brita. 

Erik Bertillsson ottaa isännyyden verokirjanpidossa vuonna 1644. TH:n mukaan vaimonsa oli "Magdalena Michelsd Pumpulan Hiivolasta, Kokemäen KO 30.3.1647." Erikin täytyy olla syntynyt viimeistään vuosisadan ensi vuosina, sillä poikansa Mats ilmaantuu verotukseen Rantalan kohdalla 1646 ja jo seuraavana vuonna tällä on vaimo nimeltä Karin. Erik on merkitty kirjanpitoon vielä vuonna 1668, mutta jo vuonna 1663 isäntänä on Matts Eriksson, jolla on vaimo Kaisa ja elätettävänään isä Erik. Nissilän tuomiokirjatapauksen (KA Kokemäen käräjät 1.-4.3.1684: 10v-11).perusteella tiedetään Matsin äidin nimeksi edellä mainittuun Erikin vaimoon sopiva Malin Michelsdotter ja sisarikseeen Malin, Agnes, Agatha, Maisa ja Kirstin. Maisa oli emäntänä Kokemäen Öykkärin talossa. 

Vuonna 1674 Mattsin ja Karinin perheeseen on merkitty kolme poikaa: Thomas, Michel ja Olof. Vuonna 1678 ilmaantuu vielä Jacob. Seuraavana vuonna taloutta johtaa Olof Mattsson, jolla on äiti nimeltä Karin ja veli Thomas. Turvallista olettaa että kyseessä edellisen poika? Vuonna 1684 verokirjanpidossa isännyys siirtyy Jacob Mattssonille. Nissilän avaama tuomiokirjamerkintä vahvistaa, että isännyys oli siirtynyt nuoremmalta Olofilta Jacobille (KA Kokemäen käräjät 17.-20.2.1682: 69-70). Olof päätyi isännäksi Kakkulaisten Nikkoon.

Kolmas veli Thomas näkyy verokirjanpidossa vuosina 1685-1686. Ja sitten on SAY:ssä sekavia kombinaatioita, kunnes vuonna 1694 pelkistetty muotoon Jacob Mattsson & Maria h. & Marg br. h. Se, että Jacobin veljen vaimon Margaretan aviomies on näkymättömissä, selittyisi ainakin armeijan riveissä olemisella.

Verokirjanpidosta poiketen tuomiokirja (KA Kokemäen käräjät 13.-15.1.1690: 26-27) kertoo Nissilän välityksellä, että Thomas Mattsson oli Rantalan perintötilan omistaja jo vuonna 1690. Samaisen oikeusjutun mukaan Thomasin vaimo oli nimeltään Maria Sigfridsdotter ja sisaruksiaan jo mainittujen Olofin ja Jacobin ohella Bertil, Anders ja Michel, joka oli kuollut ennen vuotta 1690.

Siistityn sukujohdon ainoaksi ongelmaksi jää siirtyminen 1700-luvulle ja kirkonkirjoihin. SAY:ssä näkyy ylle leikatussa otteessa Jacobin jälkeen vuonna 1704 Johan Thomasson, jolla on äiti Margareta ja sisar nimeltä Brita. Nämä eivät istu mitenkään erityisen hyvin edellä esitettyyn, mutta Johan ja äiti Margareta ovat näkyvillä myös ensimmäisessä säilyneessä rippikirjassa. Mahdollinen selitys on SAY:n edellistä pätkää katsoen se, että Thomasin ensimmäinen vaimo Maria on vaihtunut melko pian vuoden 1690 oikeusjutun jälkeen Margaretaksi. Johan haudattiin 6.1.1760 78-vuotiaana eli oli syntynyt ~1688. Vaikka Margareta olisi todellisuudessa äitipuolensa, on hänet ajan käytäntöjen mukaan merkitä yksinkertaisemmin äidiksi.