perjantai 18. syyskuuta 2020

Tutkimusta autonomian ajasta

Fyren 47/1902
Olin muokkaamassa otsikkoa alkamaan sanalla "historiantutkimusta", mutta rajaus ei päde, sillä ensimmäisenä linkitettävänä on Simon Chapmanin biologian alan väitöskirja Context-dependence of grandmother effects & selection on post-reproductive life. Sitä en olisi huomannut ollenkaan ilman Turun yliopiston tiedotteen otsikointia Olosuhteet vaikuttavat isoäitien hyödyllisyyteen ja eliniän evoluutioon. Lainaus:

Väitöskirjassaan Chapman tutki 1700- ja 1800-lukujen suomalaisia seurakuntarekistereitä. Näihin kirjatuista perhetiedoista hän havaitsi, että äidinäitien läsnäolo lyhensi tytärten synnytysvälejä, mikä antoi heille mahdollisuuden saada enemmän lapsia.

Äidinäitien läsnäoloon liittyi myös lasten parantunut eloonjääminen, mutta vain taaperovaiheessa (ikävuodet 2–5). Kuitenkin samassa taloudessa asuneet, huonon terveydentilan omaavat tai yli 75-vuotiaat isänäidit alensivat imeväisikäisten eloonjäämistä melkein 40 prosenttia.

– Lisääntymisen jälkeinen elinikä on voinut kehittyä ainakin osittain isoäitien läsnäolon hyödyllisten vaikutusten vuoksi. Kuitenkin isoäitien korkeampi ikä vähensi heidän kykyään ja mahdollisuuttaan auttaa.

Myös historiantutkimuksia autonomian ajasta on toki tehty. Listassa suunnilleen kronologisesti tuttuun tapaan niin kandidaattitutkielmia, graduja kuin myös väitöskirjoja. 

Ei kommentteja: