perjantai 6. maaliskuuta 2020

Valeuutinen Nälkämaalta


Suometar julkaisi 6.3.1857 otsikolla Kamala tapaus seuraavan tekstin.
Kuhmon seurakunnassa muuan mökkiläinen piti mennä kylältä apua perheelleen etsimään. Tylyyskö vaiko tyhjyys oli syynä, vaan hänen täytyi painaa aina Kajaniin. Mutta kauvan kuin viipyi kotoa, läksi hänen vaimonsa suksilla kuulustelemaan, minne miehensä joutui. Taivalpa oli hänelle pitempi kuin ikä, hän oli suksilta suistunut ja siihen kuollut, arvaten nälkään nääntyneenä. Kuin nyt mies Kajaanista kotuisi, oli tuotu apu perheellensä tarpeetointa, sillä 3 lapsensa olivat nukkuneet nälkään, samoin olivat lehmät ja lampaat navetassa kuolleet, kuin ei ollut konnun (heinän) antajaa. Ainoastaan yksi lehmä piti hengissä olleen. — Nän kuuluu Kiannolle. E. Bisi.
Henkiinjääneen lehmän tapainen yksityiskohta antaa uskottavuutta, mutta selaamalla Kuhmon haudattuja en löytänyt mitään sopivaa. Ulkoistin totuuden tarkistuksen sukututkijoiden FB-ryhmään, jossa Kari Kujansuu pian jakoikin leikkeen vapunpäivän Suomettaresta, jonka toimitus ei ole nähnyt kuulopuheen julkaisussa omaa vikaansa.
Kuhmoniemen pappi inttää sen "kamalan tapauksen" perättömäksi, jonka E. Bisi kertosi n:rossamme 10 kuulleensa Kiannolla, ja sanoo ett'ei yhtään henkeä siellä ole nälkään kuollut, vaikka puute on tässä Sotkamon kappelissa suuri. Hän kiittää seurakuntansa puolesta kaikkia niitä, jotka ovat kiiruhtaneet katovuodelta raskaasti kohdatuita Kuhmolaisia auttamaan. — Hänen kovat soimauksensa E. Bisiä vastaan eivät sitä vastaan ole papillisia; sillä Bisi sanoi suoraan, että hänen kertomuksensa oli kulkupuheita, jonkatähden hänen ei tarvitse vastata kertomuksen totuutta. Syytettävämpi on pappi itse, joka ei ole julkisuuteen lähettänyt kertomusta seurakuntansa tilasta, niin ei olisi yleisön tarvinnut kuunnella kulkupuheita, jotka harvoin ovat tosia, vaan joita, julkisten kertomusten puutteessa, lähtee liikkeelle ja uskotaan, kuin ne liikuttavat niin hätääntynyttä paikkakuntaa kuin Kuhmoniemen tiettiin tänä talvena olevan. 
Se oliko Kuhmon kappalainen Anders Nils Holmström lähestynyt Suometarta suoraan jää epäselväksi. Ainakin hän oli lähettänyt oikaisun Helsingfors Tidningariin, joka julkaisi sen 15.4.1857.

Suomussalmen eli Kiannon lukkari Erik Bisi oli ilmeisesti monien paikkakunnalta Suomettareen ja Oulun Wiikko-Sanomiin lähetettyjen sanomien tekijä E. B., sillä muita sanomalehtikirjoittajia ei paikkakunnalla ollut (Suometar 28.12.1860). Hänet esittelee niin Kansallisbiografia kuin Wikipediakin.

Kuvitus: Anders Ekman: Lappalaisukko suksilla, etualalla oikealla pensas, 1850 - 1855. Kansallisgalleria

Ei kommentteja: