1870-luvulle ajoitettu valokuva päärakennuksesta. Helsingin kaupunginmuseo. CC BY 4.0 |
... Juhannus-aattona [...] Kaupungin kauniissa puistoissa oli tosin, tavallisuuden mukaan, soittoa ja Töölön lahdella leimui toistakymmentä kokkovalkeata, mutta ihmiset olivat kuitenkin kaikki enemmän tai vähemmän juhlallisen näköisiä. Enimmin väkeä koossa oli Töölön puistossa, n. k. kansanhuveissa.
Nämät kansanhuvit ovat yhä enemmän saavuttaneet yleisön suosiota ja syystä. Niitten toimeenpanija, herra Nymark, on uhrannut melkoisia summia kaunistaaksensa itse puistoa ja hankkiaksensa siihen yleisölle kaikenlaisia huvittavia ajanvietteitä. Siellä on komea karuselli, jossa sopii ajaa oikein "aika kyytiä' joko vaunuissa taikka hevosen selässä, eläinrääkkäystä pelkäämättä. Tuolla avaralla, katolla varustetulla tanssi-lavalla käypi mielin määrin pistäminen polkkaa ja valssia, tarvitsematta olla frakkiin ja valkoisiin hansikkoihin puettuna. Isossa mukavassa keinussa voipi liikkua "taivaan ja maan välillä". Ja niitä varten, jotka haluavat voimiansa ja notkeuttansa koettaa, on kaikenlaisia voimistelu-telineitä.
Tänä kesänä on hra Nymark vielä lisäksi rakennuttanut sievän kesäteaterin, jossa on istuinpaikkoja 500:lle hengelle. Siinä on jo muutamia kertoja näytellyt eräs pieni "komeljantti"-seura — (jonka jäsenistä yksi muun muassa pistää 20 tuuman pituisen rautasapelin kurkkuunsa yhtä helposti kuin muu ihminen nielee ryypyn!) — ja tulevan kuukauden alusta tulee sinne uusi suurempi seura ilmassa-voimistelijoita, köydellähyppijöitä, tanssijattaria y. m.
— Esikuvana koko laitokselle näyttää olevan tuo tunnettu "Tivoli" Kyöpenhaminassa, jota ei kukaan Tanskanmaan pääkaupungissa kävijä katsomatta jätä. Ja tämä esikuva on, se täytyy myöntää, hyvin valittu. Sillä ensiksikään ei siellä esitetä mitään, joka loukkaisi siveellisyyttä, ja toiseksi siellä — juuri tämän johdosta — käypi kaikenlaiset kansanluokat perheinensä, ylhäisimmästä virkamiehestä alhaisimpaan työmieheen asti. Itsestään selvää on, että tämä tavallansa vaikuttaa eri kansanluokkain lähenemiseen toisiinsa sekä säätyrajoituksen supistamiseen, joka erittäinkin meillä olisi varsin suotava asia.
Suosiosta huolimatta Nymarkin yritys ei menestynyt. Hän teki vararikon ja vuokrasopimuksensa päättyi 1.6.1883.
Lähteet:
- Sven Hirn: Kaiken kansan huvit. Tivolitoimintaamme 1800-luvulla. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 443. 1986 s. 60-63
- Sven Hirn: Huvia ja herkkuja. Helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1120. 2007, s. 56-62
- Hesperia (Tölö Tivoli). Lördagsqvällen 30/1889
- V. P-n: Tölö trädgård och Hesperia (Tölö Tivoli). Ett bidrag till folknöjenas historia i Helsingfors. Jul-Blad för ung och gammal 1911
- Matti Liski, Eeva Ruoff ja Jere Saarikko: Hakasalmen ja Hesperian puistot. Puistohistoriallinen selvitys. Helsingin kaupungin rakennusviraston julkaisut 2010:10 (pdf)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti