Pehtorin pojasta omistajaksi

Uskonnollisessa lehdessä Todistusten joukko 2/1892 julkaistiin Pietari Kurvisen kirjoittama elämäkerrallinen teksti, josta tässä ote:

Karl Freerik Andersson oli syntynyt Marraskuun 27 päivänä v. 1827 Lopen pitäjäässä, samassa Kormun kartanossa, jossa ja jonka omistajana hän myöskin muutti pois tästä elämästä. Hänen isänsä oli silloin samassa kartanossa pehtuorina. Hän kasvatti lapsiansa kristillisesti ja koetti toimittaa heille tilaisuutta saada koulu-opetusta. Karl Fredrik kävi koulua Hämeenlinnassa ja halasi päästä papiksi. 

Mutta viimeiselle luokalle päästessä paneutui odottamattomia esteitä eteen, jotta hänen täytyi luopua koulusta. Nyt oli hänen aikomuksensa koettaa erityisten tutkintojen tiellä päästä maamme korkehimpaan opistoon ja sen kautta papinvirkaan. Mutta odottamattomat asianhaarat tekivät tämänkin tuuman turhaksi. Ken sittemmin tuli likemmin tuntemaan tämän taitavan, käytännöllisen ystävämme monipuolista kristillistä mieltä, mietteitä ja maltillista, miellyttävää ja monikykyistä, keskusteluissa esiintyvää puhelahjaa, se välttämättömästi ihmetellen kysyi itseltänsä: Miksi ei Jumala antanut tällaisen miehen päästä kalliisen sielun hoitoon? Mutta näin ihmeelliset ja salatut ovat Herran tiet. Hänen ajatuksensa eivät ole meidän ajatuksemme.

Näihin aikoihin oli myöskin Karl Fredrikin isä kuollut Kormun kartanon Pehtuorina, ja nuori lyseolainen sai täyttää aluksi isävainaajansa sijaa, toimittaen tuon ison kartanon pehtuori-virkaa. Tällä tiellä kehittyi nuori Andersson eteväksi maanviljelijäksi, vaurastui vaurastumistansa ja pääsi ensin Uotila nimisen, hyvän maatilan omistajaksi Lopen kirkonkylässä, ja sen jälkeen koko suuren Kormun kartanon haltijaksi, jota hän omisti 20 vuotta, ja jonka hänen etevä älynsä Herran hyvästä suomasta kohta kehitti monin verroin kauniimmaksi, avarammaksi ja arvokkaammaksi. 

Kansanedustaja Timo Heinosen huomattavasti myöhemmin lausumien sanojen mukaan "Von Törne –suku oli isännöinyt tämän kylän kartanoa jo kauan ennen ja pitkään, mutta vuonna 1870 Karl Fredrik Anderssonin tultua kartannon isännäksi kylä alkoi kehittyä. Kylän ilme kehittyi näinä aikoina – kylä rakentui. Pian näillä rinteillä oli 20 torppaa ja elinvoimainen kylä. Hevosmiehenä en voi olla mainitsematta vuoden 1881 kylän 57 hevosta. Kormun kylä oli edelläkävijä monessa ja Lopen Historiaa kertoo, että vuonna 1873 Anderssonien johdolla Kormun kartano sai ilmeisesti koko maan maaseudun ensimmäisen vesijohdon, jolla maan sisään kaivettujen puutorvien kautta vesi saatiin kulkemaan puolen kilometrin päässä olevasta lähteestä kartanon pakariin ja navettaan."

Lopen historiassa Andersson on toivottavasti saanut arvonsa vaikka tätä kirjoittaessani ei verkkosivuilla monesti esiinny.

Kuva ei ole Lopelta vaan kirjasta The Swedish settlements on the Delaware.