Rakennukset ovat kärtsänneet moneen kertaan. Tämän pytingin portaalin roomalaiset numerot joko lupasivat 1600-lukua tai luin ne väärin. Oikeasti rakennus on 1900-luvun alusta. Vastapäätä oli ihan oikea 1700-luvun bastioni, mutta sen koristuksena oli armeijan kuvauskieltokyltti. Laivaston historiaakaan en mielestäni nähnyt. Ehkä se oli suljetulla alueella?
Kokonainen päiväni kaupungissa oli lauantai ja satsasin sen kirjaston paikalliskokoelmaan enkä tällä kertaa edes ehtinyt kurkistamaan sukututkimusalueeseen, josta kirjastonhoitaja kyllä mainitsi, kun tarkistin tarjontaa etukäteen. Mahdollinen moka. Kansalliskirjastossa on Karlskronan historia ja pari laivasto-opusta ollut lainassa (eräpäivistä päätellen yhdellä ja samalla tyypillä, jonka kanssa mielelläni rupattelisin), joten paikkasin nyt Karlskrona-tietouttani niin paljon kuin ehdin.
Merkittävin ahaa-elämys tuli kun paikallishistoriassa selitettiin Kustaa III:nen lukuisia vierailuita kaupungissa. Kiitos 1802-projektin tuli mieleen kuninkaan kohtaamisissa jakamat huomionosoitukset. Joten tarkistin SSH-käsiksessä laajemmin käsittelemäni nanoserkun aateloinnin ja, kas, se tapahtui noin kuukautta myöhemmin kuin yksi kunkun Karlskronan keikka. Yhteys ei ole varma, mutta viimeistään aateloinnin jälkeen nanoserkku on ollut varmasti mukana ainakin jotenkin kuninkaan käynneissä. Eli saan tekosyyn liimata kirjaan kunkun kuvan.
Ja kuninkaan käynnit edelleen mielessäni ulkoilmaan päästyäni huomasin punaisen rakennuksen seinässä ison kyltin. Sen mukaan Kaarle XII asui tuossa rakennuksessa käynnillään 1.9.1698. Minä luulin 1790 palon ulottuneen tänne asti, mutta pelastuihan siltä myös Amiraliteettiseurakunnan puinen kirkko.
Yllätyin kirkon vaatimattomuudesta. Olin joko sekoittanut sen Italiasta vaikutteensa hankkineisiin torin reunan kivikirkkoihin tai nähnyt jonkun hämäävän vanhan piirroksen, jossa materiaalia ei ole haluttu tuoda esille. Kuten tämän, johon piirrettyä kohoumaa en paikan päällä todistanut.
KMB, RAÄ |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti