tiistai 13. kesäkuuta 2017

Julkaisuarkistojen käytettävyydestä

Toukokuussa mutisin SHS:n digitointihankkeesta "Ne sijoitetaan Doriaan, jossa kokotekstihaku on mahdollista, mutta ei kovin hauskaa". Tarkoitin tällä sitä, että
a) Doriassa tehdyn kokotekstihaun tuloksista ei näe minkälaisesta osumasta tai monestako on kyse, vain otsikon ja
b) tämän tarkistamiseksi pitää avata kyseinen (useimmiten) pdf
Hathi Trust on melkein yhtä kenkku, mutta siellä nimekkeen avattuaan voi sentään tehdä selaimessa haun sisältöön (ainakaan näennäisesti) lataamatta koko teosta. Ja sitten on kokonaiskatsaus tekstipaloihin.

Mieluiten käyttäisin Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen tapaista käyttöliittymää, jossa hakutuloksista saa käsitystä kontekstista ja klikkaus vie kokonaiseen lehteen, jonka voi sitten halutessaan ladatata yhtenäisenä pdf:nä.


Mutta ehkä jossain on joku standardi tai filosofia, joka estää moisen ratkaisun julkaisuarkistossa kuten Doriassa. Esimerkiksi Riikka Lepän gradun otsikko Julkaisuarkiston monipuoliset roolit luotettavana säilytyspaikkana, tieteen avoimuuden edistäjänä ja tutkimusorganisaation näkyvyyden lisääjänä ei puhu tutkijan työn helpottamisesta mitään. Abstraktissa todetaan, että
Julkaisuarkistoille hahmottui kolme perustehtävää tutkimusaineistojen perusteella: 1) yliopiston digitaalisen kokoelman hallinnointi ja säilyttäminen, 2) yliopiston tuottaman tiedon saattaminen avoimeksi ja 3) näkyvyyden ja vaikuttavuuden lisääminen julkaisuille sekä yliopistolle. 
Helppokäyttöisyyden voisi ajatella tukevan ainakin kolmatta tehtävää?

Mutta ehkä on "tieteellisempää", ettei asiat ole liian helppoa. Nimeketason tuloksia tuottaa nimittäin myös Journal.fi - suomalaiset tiedelehdet verkossa. Siinä en edes hahmota tapaa rajata haku tiettyyn lehteen tai eri kenttiin (tekijä, nimeke, kokoteksti.)

Lopuksi varsinainen lähtökohta. Julkaisuarkistot tulivat mieleeni, kun huomasin Kansallisarkiston digitoineen Sotakorkeakoulun diplomitöitä. Avaamatta linkkejä ihmettelin ratkaisua, sillä ajatukseni siirtyivät oitis julkaisuarkistojen opinnäytteisiin ja kokotekstihakuun, joka ei Kansallisarkiston digitaaliarkistossa totisesti ole mahdollinen.

Rauhoituin, kun huomasin työt käsinkirjoitetuiksi ja (ehkäpä) erinomaiseksi READ-aineistoksi. Jos/kun joskus arkistoaineistoista saadaan tekstiä aikaiseksi, onkohan sille tilaa standardien määrittämässä tietorakenteessa?

Otsikkonsa puolesta historiallisesti kiinnostavia tutkielmia:

Ei kommentteja: